Näillä vinkeillä apua siitepölyallergiaan

Siitepölyallergia on joka viidennelle tuttu riesa. Suurin osa saa onneksi avun apteekin itsehoitolääkkeistä, ja pahimmat oireet talttuvat siedätyshoidolla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Eniten siitepölyallergiaoireita aiheuttaa koivu, toiseksi eniten leppä.

Siitepölyallergia on joka viidennelle tuttu riesa. Suurin osa saa onneksi avun apteekin itsehoitolääkkeistä, ja pahimmat oireet talttuvat siedätyshoidolla.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

Kaipaatko apua siitepölyallergiaan? Kysyimme 9 kysymystä allergian hoidosta. Näin kysymyksiin vastaa Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliittosta.

1. Mitkä kasvit aiheuttavat siitepölyallergiaa?

Pahimmat siitepölyallergian aiheuttajat Suomessa ovat leppä, pähkinäpensas, koivu, heinä ja pujo. Eniten oireita aiheuttaa koivu, toiseksi eniten leppä. Molemmat kuuluvat lehtipuihin, ja niiden siitepölyt ovat hyvin samankaltaisia. Siksi monet leppäallergiset saavat oireita myös koivusta ja päinvastoin. Muut lehtipuut aiheuttavat oireita joskus. Mänty, kuusi ja kataja aiheuttavat oireita vain hyvin harvoin.

2. Minkälaisia oireita siitepölyallergia aiheuttaa?

Siitepölyallergia aiheuttaa enimmäkseen nenä- ja silmäoireita. Tavallisia oireita ovat allerginen nuha, aivastelu sekä nenän kutina ja tukkoisuus.

Silmät voivat kutista, kirvellä, punoittaa ja vuotaa. Monet tuntevat olonsa myös hyvin väsyneeksi. Astmaatikoilla myös astman oireet saattavat pahentua, jolloin he voivat kärsiä yskästä ja hengenahdistuksesta. Atoopikoilla iho-oireet voivat pahentua. Oireet ovat usein ikäviä, mutta eivät hengenvaarallisia.

3. Miten pitkään siitepölykausi kestää?

Kaikkein herkimmät ihmiset voivat saada oireita jo helmikuussa, jolloin siitepölyä tulee kaukokulkeutumana Baltian maista ja Keski-Euroopasta.

Yleensä siitepölyoireet alkavat kuitenkin maaliskuun puolivälin vaiheilla Etelä-Suomessa, kun leppä ja pähkinäpensas alkavat kukkia. Koivu alkaa tavallisesti kukkia huhtikuussa, heinä heinäkuussa ja pujo elokuussa Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa kukinta-ajat voivat alkaa muutamaa viikkoa myöhemmin. Siitepölykausi loppuu yleensä syyskuun alkuun mennessä.

Tavallisesti ihmiset ovat kuitenkin allergisia vain yhdelle tai kahdelle siitepölyallergiaa aiheuttavalle kasville, ja siksi oireita aiheuttava kausi on koko siitepölykautta lyhyempi.

4. Miten siitepölyallergiaa hoidetaan lääkkeillä?

Siitepölyallergiaa hoidetaan pääasiassa antihistamiinilääkkeillä. Oireita lievittäviä antihistamiinitabletteja saa apteekista ilman reseptiä. Niitä kannattaa kokeilla erilaisia ja valita itselle sopivin.

Aikaisemmin suositeltiin, että antihistamiinilääkitys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo viikkoja ennen oireiden alkua. Nykyään lääkkeet ovat kehittyneet niin, että lääkityksen voi aloittaa silloin, kun ensimmäiset oireet ilmaantuvat.

On myös myytti, että allergiaa lievittävät lääkkeet väsyttäisivät. Se ei pidä paikkansa, vaan vetämätön olo johtuu yleensä itse allergiasta, jolloin elimistö joutuu koko ajan olemaan puolustustehtävissä.

Jos antihistamiinitabletit eivät riitä, voi käyttää myös paikallishoitoja. Allergisen nuhan hoitoon voi käyttää kortisonipohjaista nenäsuihketta. Kortisonin tehtävä on hoitaa allergista tulehdusta nenän limakalvoilla.

Silmäoireita voi hoitaa erilaisilla silmätipoilla. Sekä silmätippoja että nenäsuihkeita voi ostaa ilman reseptiä apteekista.

5. Miten siitepölyallergiaa hoidetaan lääkkeettömästi?

Nenän huuhteleminen nenäkannun avulla on hyvä täydennyshoito. Nenäkannuun laitetaan vettä ja teelusikallinen suolaa, ja seoksella huuhdellaan nenän limakalvot puhtaiksi siitepölystä ja limasta. Huuhtelu kannattaa tehdä aamuin illoin.

Muuten siitepölyallergiaan kannattaa suhtautua maalaisjärjellä. Siitepölyä on ilmassa eniten päivällä, joten juuri silloin ei kannata lähteä esimerkiksi juoksulenkille. Sen sijaan normaali ulkoilu käy. Myöskään kotona ei tarvitse siivota hullun lailla tai pestä hiuksia siitepölyn pelossa, vaan normaali siivous riittää.

6. Milloin kannattaa hakea apua siitepölyallergiaan lääkäristä?

Lääkäriin kannattaa lähteä, jos oireet ovat niin hankalia, että ne eivät lievity itsehoitolääkkeillä. Silloin kannattaa yhdessä lääkärin kanssa miettiä, voisiko oireita lievittää siedätyshoidolla. Sitä ei voida kuitenkaan aloittaa siitepölykauden aikana, vaan vasta syksyllä.

Oireista kannattaa pitää päiväkirjaa lääkärikäyntiä varten, koska keväällä koetut oireet unohtuvat helposti syksyyn mennessä.

7. Mitä siedätyshoidolla tarkoitetaan?

Siedätyshoidon tarkoituksena on totuttaa elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen eli siitepölyyn. Nykyään hoitomuotoina ovat pistos-, tabletti- ja liuoshoito. Hoito kestää yleensä kolme vuotta.

Pistoshoitoa annetaan koivu-, heinä- ja pujoallergiaan, tablettihoitoa heinäallergiaan ja liuoshoitoa koivuallergiaan. Pistoshoito tehdään aina jossakin terveydenhuollon yksikössä, ja pistoksia annetaan muutaman viikon välein. Hoidosta voi tulla pistoskohtaan pieniä paikallisreaktioita.

Tablettihoito tapahtuu pääasiassa kotona, jossa otetaan päivittäin tabletti ja annetaan sen sulaa kielen alla. Tablettihoidosta voi tulla pieniä allergisia reaktioita, kuten suun kutinaa.

Liuoshoito on hoidoista uusin, ja sekin tehdään kotona tiputtamalla tippa liuosta kielen alle päivittäin kausiluonteisesti.

Siedätyshoito alkaa vaikuttaa jo heti ensimmäisenä vuotena. Osa pääsee kokonaan oireistaan eroon, mutta suurimmalla osalla oireet lievenevät hyvin siedettäviksi.

8. Mitä ristiallergia tarkoittaa?

Jos on allerginen siitepölylle, voi saada oireita raaoista juureksista ja hedelmistä. Ilmiötä kutsutaan ristiallergiaksi. Oireet ovat yleensä aika lieviä.

Tavallisin ristiallergia on, että koivun siitepölylle allergiset saavat oireita esimerkiksi raaoista omenoista, persikoista, luumuista, kiiveistä, ananaksesta, porkkanasta tai selleristä. Näiden kasvisten proteiinirakenne on samanlainen kuin koivun siitepölyllä, ja siksi elimistö luulee, että ne ovat myös siitepölyä.

Yleensä ristiallergiaa ilmenee siitepölyaikaan, mutta sitä voi ilmetä myös muina aikoina. Oireina on yleensä suun kutina ja huulien pistely.

9. Minkälaisia siitepölyallergian aiheuttajia lomakohteissa yleensä on?

Muualla maailmassa siitepölykausi on lämpimämmän ilmaston takia yleensä pitempi kuin Suomessa. Suomalaisten suosimissa lomakohteissa Välimeren maissa yleisiä allergian aiheuttajia ovat sypressi ja oliivipuu, mutta myös moni muu kasvi voi aiheuttaa siitepölyallergiaa.

Allergialääkkeet kannattaa ottaa varmuuden vuoksi matkalle mukaan. Polleninfo.org-sivustolta voi aina ennen matkaa tarkistaa ajankohtaisen ja maakohtaisen siitepölytilanteen.

Lue myös: Allergialääkitys helpottaa oireita – 10 vinkkiä: Muista nämä ohjeet siitepölykaudella!

X