Näin suojaat ihosi pakkaselta – 10 kylmää kysymystä ja lämmittävää vastausta

Seuran arkistosta: Mitä kylmempi ulkoilma on, sitä enemmän iholta häviää lämpöä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Talvella iho kuivuu, koska ilmankosteus vähenee sekä sisällä että ulkona.

Seuran arkistosta: Mitä kylmempi ulkoilma on, sitä enemmän iholta häviää lämpöä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Ihon suojaaminen pakkaselta onnistuu parhaiten vaatteilla. Miten pakkanen vaikuttaa ihoon? Mikä on iholle sopiva pakkasraja. Auttaako ihon voiteleminen pakkasen puremaan? Kysyimme ihotautilääkäriltä 10 kysymystä ja neuvo ihon suojaamiseen pakkaselta.

1. Miten kylmä koettelee ihoa?

Talvella iho kuivuu, ja tästä syytetään usein kylmää ulkoilmaa. Oikeasti syy ihon kuivumiseen on siinä, että ilmankosteus vähenee sekä sisällä että ulkona. Kuiva talvi-ilma ja lämpötilan vaihtelut heikentävät ihon omaa, rasvahapoista, kolesterolista ja keramideista muodostuvaa suojakerrosta.

Kylmä ulkoilma viilentää ihoa. Kun ihon lämpötila laskee, pintaverisuonet supistuvat ja verenkierto heikkenee. Tällöin ihoa nipistelee ja ellei sitä lämmitetä, siihen voi syntyä paleltuma.

Joka kymmenes suomalainen saa elämänsä aikana vakavan paleltuman. Paleltumien määrä on pysynyt pitkään samana, vaikka Etelä-Suomen talvista on tullut leudompia.

2. Mikä on iholle sopiva pakkasraja?

Paleltumat lisääntyvät −15 asteessa. Pakkasmittarin lukemat eivät vielä sellaisenaan kerro paleltumavaarasta. Tuuli ja esimerkiksi mooottorikelkkailussa syntyvä ilmavirta tehostavat ihon lämpöhävikkiä ja voimistavat kylmyyden tuntua.

Esimerkiksi kymmenen asteen pakkasella seitsemän metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa pakkasen tuntumaan −19 asteelta ja −20 asteessa vastaava tuulen nopeus lisää pakkasen purevuutta −32 asteeseen.

Mitä voimakkaampi pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus on, sitä lyhemmässä ajassa paleltuma syntyy. Tietoa tuulen vaikutuksesta lämpötilaan löytyy Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta www.ilmatieteenlaitos.fi.

3. Mistä tiedän, että iho on paleltumassa?

Ensin iho punoittaa, sen jälkeen sitä alkaa nipistellä. Ellei tässä vaiheessa hakeudu sisätiloihin tai edes lämmitä ihoa vaikka lapaseen puetulla kädellä, ihon lämpötila laskee entisestään ja paleltunut kohta muuttuu tunnottomaksi. Kudos on jäätynyt silloin, kun ihossa on vaalea läikkä. Paleltuma ei aina varoita tulostaan kivulla, joten kannattaa seurata ihon värimuutoksia.

Käsiin voi tulla myös niin sanottu kosketuspaleltuma. Se syntyy kylmän esineen tai aineen kosketuksesta.

4. Kuinka paleltumaa hoidetaan?

Ensiapuna paleltumakohtaa lämmitetään, hieroa ei saa. Ulkona lämmikkeeksi käy oma tai kaverin käsi tai huivi, mutta sisällä paras lämmitin on noin 40-asteinen vesi. Paleltuneita sormia ja varpaita pidetään lämpimässä vedessä parikymmentä minuuttia. Vesi ei saa olla liian kuumaa tai ihoon voi tulla pysyviä vaurioita. Samasta syystä ihoa ei saa hieroa eikä rasvata. Kasvojen ihoa lämmitetään vaikka tyynyllä.

Paleltumat jaetaan pinnallisiin ja syviin. Pinnallisessa paleltumassa iho on vaalea ja muuttuu sulaessaan kutisevaksi ja punaiseksi. Syvässä paleltumassa kudosvaurio ulottuu ihon syviin kerroksiin ja se vaatii aina lääkärin hoitoa.

Lääkäriin kannattaa mennä aina, ellei omahoito palauta ihoon tuntoa tunnissa tai alueella tuntuu kovaa kipua.

Lue myös: Pakkanen on stressitekijä elimistölle ja kylmä nostaa sydäninfarktinkin riskiä – Erikoislääkäri kertoo, mitä on hyvä muistaa kylmillä keleillä

5. Miten ihon suojaaminen pakkaselta onnistuu?

Vaatetus on paras suoja. Kehon ääreisosat paleltuvat herkimmin, ja siksi ne tulee suojata hyvin. Kasvot suojataan huivilla tai kommandopipolla. Erityisen tarkkana tulee olla lasten ja vanhusten kanssa, sillä heillä iho on aikuista herkempi ja ohuempi, joten heille paleltumia tulee helpommin ja ne ovat syvempiä.

Pakkasvoiteita ei suositella. Ne antavat iholle väärän lämmön aistimuksen niin, että niiden käyttäjä kuvittelee olevansa suojattu ja viipyy liian kauan kylmässä ja palelluttaa ihonsa. Vesipitoinen voide lisää paleltumista edistävää haihtumista iholta.

Lieväkin nestevaje lisää paleltumavaaraa, koska se heikentää kehon ääreisosien kudosten verenkiertoa. Pakkasella ei siis parane pantata juomista.

Paleltumat ovat yleisimpiä pohjoisessa, mutta pakkaspäiviin suhteutettuna Helsingissä paleltumavammoja tulee kaksi kertaa enemmän kuin muualla maassa. Tätä on selvitetty suomalaisessa väitöstutkimuksessa, jonka mukaan varsinkaan nuoret eivät osaa suojautua kunnolla kylmältä.

6. Eikö ihoa rasvata lainkaan?

Suurimmalla osalla meistä iho kuivuu talvella, joten voitelua tarvitaan. Se tulee ajoittaa siten, että voitelun ja ulosmenon välillä on aikaa ainakin tunti. Huonosti imeytynyt voide voi jäätyä ihon pintaan. Kylmän koettelemaa ihoa voi rasvata illalla, kun ei enää mene ulos.

Kevättalvella tarvitaan aurinkosuojaa. Myös se tulee laittaa hyvissä ajoin ennen ulosmenoa. Hangilla voiteen suojakertoimen tulisi olla yli 50.

Jatkuva saippuapesu kuumalla vedellä ja hankaavalla pesusienellä heikentää ihon omaa suojakerrosta ja siten kylmänsietokykyä. Kuivaihoisen kannattaa suosia voidepesua eli käyttää perusvoidetta suihkugeelin sijasta.

7. Miten huulirasvaa käytetään oikein?

Huuliin kannattaa sipaista huomattavasti rasvaisempaa voidetta kuin iholle, esimerkiksi vaseliinipohjaista voidetta. Sen käytössä kannattaa muistaa kohtuus. Liika rasvaaminen kuivattaa huulia entisestään, sillä se heikentää huulten ihon kykyä tuottaa itse kosteutta. Eikä huulia paranisi nuolla, sillä sekin kuivattaa niitä. Hyvässä huulirasvassa on mukana aurinkosuoja.

8. Suojaako meikki ihoa kylmältä?

Puuteri suojaa ihoa ulkoisilta tekijöiltä. Koska se ei imeydy ihoon, se toimii ihon pinnalla suojaavana kerroksena. Jos käyttää meikkivoidetta, voiteeksi kannattaa valita mahdollisimman vähän vettä sisältävä tuote. Couperosa-ihoisen tulee olla tarkkana, sillä suuret lämpötilan vaihtelut pahentavat couperosaa.

 9. Ihon suojaaminen pakkaselta – auttaako karaiseminen?

En usko enkä suosittele ketään kokeilemaan ihon karaisua mahdollisten paleltumien vuoksi. Iholla on pitkä muisti: kerran paleltunut kohta paleltuu herkästi uudelleen.

10. Mikä on kylmänokkosihottuma?

Yhdellä kymmenestä suomalaisesta kylmä laukaisee ainakin kerran elämässä nokkosrokkomaisen, kutisevan ja pistelevän ihottuman. Ihottuma tulee kylmälle altistuville alueille eli kasvoihin, mutta tavallisia paikkoja ovat myös polvet ja reidet. Kutinaa voi helpottaa antihistamiinilla. Kylmäurtika-
riasta kärsiville ei suositella talviuintia, sillä se saattaa laukaista heillä hengenvaarallisen anafylaktisen reaktion.

Joillekin ihmisille tulee kylmästä punaisia kylmänkyhmyjä, jotka voivat säilyä iholla viikoista kuukausiin. Rakkulaisia ja haavautuneita kyhmyjä tulee näyttää lääkärille. Lääkäri voi myös määrätä pintaverenkiertoon vaikuttavan lääkkeen, jolla kyhmyjen häviämistä voidaan nopeuttaa.

Asiantuntijana Tuula Kinnunen, ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo, Oulu.

Artikkeli on ilmestynyt Seurassa 6/2015

Artikkelia on muokattu 29.12.2023

Lue myös Anna.fi: Halkeilevat sormenpäät voivat tulla ihonsa rasittajalle – käsivoide on syytä valita tarkkaan

X