Näin pidät huolta suolistostasi – Ja se pitää huolen sinusta

Seuran arkistosta: Suolisto pitää säännöllisestä, rauhallisesta ja monipuolisesta ruokailusta. Lisäksi se tarvitsee riittävästi kuitua, nesteitä, liikuntaa ja lepoa.
Sanna Savela
10 kysymystä 3.1.2017 15:01

1. Miten suoliston hyvinvoinnista pidetään huolta?

Suolisto pitää säännöllisestä, monipuolisesta ja rauhallisesta syömisestä. Ruoansulatus alkaa jo suussa. Kun ruoka pureskellaan kunnolla, helpotetaan vatsalaukun ja suoliston työtä. Suoli pitää täysjyväviljasta, värikkäistä kasviksista, marjoista ja pehmeästä rasvasta. Lisäksi se tarvitsee riittävästi nestettä, puolestatoista kahteen litraan päivässä. Janojuomana vesi on paras, aterioille sopii vesi, rasvaton maito tai piimä. Harva tulee ajatelleeksi, että suoliston hyvinvointi edellyttää riittävää nukkumista, mutta riittävä lepo on suolistolle tärkeää.

2. Ehkäiseekö suoliston hyvä kunto sairauksia?

Mikäli suolisto on huonossa kunnossa esimerkiksi hoitamattoman keliakian tai suolistotulehduksen vuoksi, sen läpäisevyys voi kasvaa. Silloin esimerkiksi ruokasulan sisältämät proteiinit saattavat siirtyä suolesta verenkiertoon, ennen kuin ne ovat pilkkoutuneet riittävästi. Ainakin teoriassa ne voivat aiheuttaa allergioita tai muita vaivoja. Tutkimustieto aiheesta on vielä varsin puutteellista, eikä esimerkiksi tiedetä, voiko akne tai flunssakierre johtua suolen huonosta kunnosta.

3. Milloin tarvitaan kuitulisää?

Jos syö suositusten mukaan, ei tarvitse apteekista tai luontaistuotekaupasta ostettavia kuitulisiä. Mutta jos on ummetusta, kuitulisä voi olla hyödyllinen. Kuidun lisäämisessäkin kannattaa muistaa kohtuus ja riittävä nesteen juominen. Vatsan turvottelusta ja ummetuksesta kärsivän kannattaa kokeilla liukenevaa kuitua ja syödä marjoja, kauralesettä tai psylliumia. Turvottelevan mahan oireita voi nimittäin pahentaa liukenematon kuitu, jota on ruis- tai vehnäleseessä ja ruisleivässä. Hapanmaitotuotteet sekä kuivahedelmät, siemenet ja pähkinät kohtuullisesti syötyinä usein auttavat suolentoimintaa. Jos vatsa on kovalla, kannattaa välttää vaaleaa pastaa, vahvaa teetä, banaania ja juustoa.

4. Onko maitohappobakteerien syömisestä hyötyä?

Maitohappobakteerit eli probiootit ovat hyödyllisiä bakteereita, jotka voivat parantaa ruoansulatuskanavan mikrobiston koostumusta. Niitä saa hapankaalista ja elintarvikkeista, joihin niitä on lisätty. Lisäksi apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa on myynnissä erityisiä probioottivalmisteita. Jos kärsii suolistovaivoista, probiootteja kannattaa ainakin kokeilla. Ne on hyvä ottaa illalla ennen nukkumaanmenoa, mieluiten kapseleina tai hapanmaitotuotteina. Probioottikantoja on useita, eikä niiden toimivuutta omalla kohdalla tiedä, ennen kuin kokeilee. Mahdollinen hyöty voi tulla esiin vasta 2–4 viikon säännöllisen käytön jälkeen. Antibioottikuurin yhteydessä voi olla hyödyllistä käyttää probiootteja.

5. Miksi punaista lihaa pitäisi syödä vain 300 grammaa viikossa?

Tutkimusten mukaan lihaa syövillä on suurempi syöpäriski kuin muilla. Erityisesti riski on yhdistetty paksu- ja peräsuolensyöpään sekä eturauhassyöpään. Riski liittyy varsinkin lihajalosteiden, kuten makkaroiden ja leikkelelihojen, runsaaseen käyttöön. Myös punaisen lihan valmistaminen kotikeittiössä voi lisätä syöpäriskiä. Erityisesti lihan – ja minkä tahansa ruoan – palaminen aiheuttaa haitallisia yhdisteitä. Punaisen lihan lisäksi voi syödä vaaleita lihoja, kuten broileria, kalkkunaa ja kalaa.

6. Miten karppaajan suolisto voi?

Karppaajan suolisto voi voida hyvinkin, mutta ummetus on karppaajilla kaksi kertaa tavallisempaa kuin kuitupitoisia hiilihydraatteja syövillä. Ummetusta pahentaa erityisesti kuidun vähäinen määrä, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. Monella karppaajalla suoliston toiminnalliset vaivat, kuten vatsan turvottelu, loppuvat, kun huonosti imeytymättömien ja monilla paksusuolessa kaasua muodostavien hiilihydraattien määrä vähenee. Mutta jos kuidun määrä jää pitkäaikaisesti vähäiseksi ja samalla syödään punaista lihaa, syöpäriski kasvaa. Ummetuksen lisäksi karppaajien yleinen vaiva on närästys, mikäli rasvan käyttö on runsasta.

7. Miten kasvisten ja ruisleivän aiheuttamia ilmavaivoja voi ehkäistä?

Jos ruisleipä aiheuttaa haittaavia oireita, tuoreen leivän syömistä kannattaa välttää. Jos leivän pakastaminen tai paahtaminen eivät auta, voi olla parempi välttää ruisleipää kokonaan ja kokeilla tilalla kauraleipää, sekaleipiä, näkkileipää ja hapankorppuja. Myös määrällä voi olla vaikutusta. Vatsa voi kestää 1–2 viipaletta päivässä, mutta ei viittä. Kasviksista eniten ilmavaivoja aiheuttavat kaalit, sipulit, pavut, herneet, paprika ja lanttu. Niiden kypsentäminen voi auttaa. Lisäksi voi kokeilla apteekista saatavia ensyymivalmisteita, jotka pilkkovat huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. Ilmavaivoja voivat aiheuttaa myös ksylitolipurukumi, sorbitolipastillit, hiilihappoiset juomat, omena ja tuore pulla.

8. Miten ruoansulatuksen tehoa voi lisätä?

Ruoka käynnistää suolistossa liikkeen, jolla aiemmin syötyä ruokasulaa viedään suolistossa eteenpäin. Säännöllinen syöminen pitää siis vatsan toiminnan hyvänä. Ruoansulatuksen tehostamiseen on kovin rajallisesti keinoja. Tuore ananas sisältää ruoansulatusta edistäviä entsyymejä. Apteekista on saatavana entsyymivalmisteita, joissa on ravinnon rasvoja, proteiineja ja hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä eli samoja aineita, mitä elimistökin tuottaa.

9. Miksi vatsa turpoaa aterian jälkeen?

Selkein syy on, että syödään liian nopeasti ja liian paljon kerralla. Parhaiten ilmiön välttää, kun syö rauhallisesti ja pureskelee kunnolla. Ruokailusta kannattaa nauttia kaikilla aisteilla. Silloin kylläisyys tulee pienemmästäkin annoksesta. Joillakin turpoamisen voi aiheuttaa myös ruoan sisältämä maitosokeri eli laktoosi.

10. Mitkä asiat ovat suolistolle kauhistus?

Liian pitkät ateriavälit, ruoan hotkiminen ja kerralla syödyt suuret annokset. Elimistö tarvitsee ruokaa säännöllisesti, 4–5 ateriaa päivässä. Mikään ei ole kokonaan kiellettyä, mutta jos suoliston hyvinvoinnista haluaa huolehtia, runsasta sokerin, suolan, kovan rasvan, pitkälle jalostetun ruoan ja alkoholin käyttöä kannattaa välttää. Istumatyötä tekevän kannattaa jaloitella välillä, se vähentää myös ilmavaivoja. Myös jatkuva stressi on pahasta suolistolle.

Asiantuntijana

ravitsemusterapeutti Päivi Lassila, Kanta-Hämeen keskussairaalasta

Artikkeli on ilmestynyt Seurassa 1/2012

Keskustelu