Oletko lähdössä aurinkolomalle? Muista nämä 10 asiaa

Oletko lähdössä lomamatkalle lämpimään? Muista tarkistaa rokotteet ajoissa ja pakata matkalaukkuun auringonsuojatuotteet ja matka-apteekki hätätilanteita varten. Mitä muuta matkalaisen pitikään muistaa?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mitä kaikkea matkalaisen pitikään muistaa?

Oletko lähdössä lomamatkalle lämpimään? Muista tarkistaa rokotteet ajoissa ja pakata matkalaukkuun auringonsuojatuotteet ja matka-apteekki hätätilanteita varten. Mitä muuta matkalaisen pitikään muistaa?
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen
Palmuranta

Mitä kaikkea matkalaisen pitikään muistaa? © Suvi Laine/Otavamedia

1. Millainen rokotesuoja lomamatkalla tarvitaan?

Matkustaapa päiväreissulle Tallinnaan tai kuukaudeksi Thaimaaseen aurinkolomalle, on tärkeä tarkistaa rokotesuoja kuntoon viimeistään kuukautta ennen matkalle lähtöä. Lääkäri kartoittaa tilanteen aina yksilöllisesti ja arvioi, tarvitaanko perussuojan lisäksi rokotetta esimerkiksi koleraa, malariaa tai lavantautia vastaan.

Normaaliin perusrokotesuojaukseen kuuluu polio-, jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokote sekä kolmoisrokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Tämän lisäksi matkailijalle tärkeitä rokotteita ovat A- ja B-hepatiittirokotteet, jotka suojaavat maksatulehdukselta. A-hepatiitti tarttuu saastuneesta ruoasta tai juomavedestä, kun taas B-hepatiitti leviää veri- ja seksikontaktien välityksellä.

 

2. Mitä muuta kannattaa tehdä ennen aurinkolomalle lähtöä?

Lääkärin kanssa on hyvä keskustella, millainen matka-apteekki kannattaa ottaa mukaan. Yleensä on järkevää pakata matkalaukkuun ainakin särkylääkettä, kortisonivoidetta ja tehokkaat auringonsuojatuotteet. Herkkävatsaiselle voi olla apua probioottivalmisteesta. Muita matka-apteekin perustarvikkeita ovat laastari, käsidesi, kuukautissuojat ja kondomit. Myös mahdollisen peruslääkityksen riittäminen matkan ajaksi kannattaa tarkistaa.

Hyvä turva matkaajalle on ennen reissua otettu matkavakuutus. Omatoimimatkalle lähtijän on tärkeä tehdä lisäksi matkustusilmoitus.

 

3. Miten lennolla kannattaa pitää terveydestään huolta?

Riittävä nesteen nauttiminen on tärkeää: hyvä nyrkkisääntö on vähintään lasillinen vettä 1−2 tunnin välein. Pitkällä lennolla pieni jaloitteluhetki ja pohjejumppa 1,5 tunnin välein laittaa veren kiertämään jaloissa ja pienentää veritulppariskiä. Jalkojen liikuttelun lisäksi kannattaa harkita myös tukisukkien käyttöä lennolla.

 

4. Mitkä ovat lomailijan suurimmat terveysriskit?

Liikenne, alkoholi ja suojaamaton seksi. Monelta hankaluudelta säästyy, kun käyttää maalaisjärkeä ja on maltillinen. Esimerkiksi viina ja suojaamaton seksi moninkertaistavat hiv-riskin.

Yleisin matkailijan sairastama vaiva lomalla on turistiripuli, jota voi ehkäistä tehokkaasti huolehtimalla matkan aikana hyvästä perushygieniasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pesee usein käsiään ja suosii pullovettä. Tartuntataudit leviävät ylipäätään helposti esimerkiksi ovenkahvoista, joten käsiä kannattaa pestä ahkerasti etenkin ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen. Myös alkoholipitoinen käsihuuhde on hyvä keino ennaltaehkäistä vastatauteja. Oleellista on pitää huolta myös ruoan ja juoman puhtaudesta.

 

5. Entä jos ripuli kuitenkin iskee?

Tärkeintä on juoda runsaasti nesteitä erityisesti lämpimissä maissa. Sopivia juomia ovat pullovesi, tee, laimea mehu ja usein myös urheilujuomat. Mikäli ripuli on raju, on hyvä juoda ripulilääkejuomaa, jossa veteen on sekoitettu suolaa ja sokeria. Seosta myydään yleensä apteekeissa, mutta sitä on mahdollista valmistaa itsekin.

 

6. Uskaltaako ulkomailla juoda hanavettä?

Hanavettä on turvallista juoda Pohjoismaissa, muualla on turvallisinta juoda pullovettä. Vaikka hanavesi ei ole esimerkiksi Etelä-Euroopassa likaista, siinä on eri bakteerikanta kuin Suomessa. Eksoottisissa kohteissa hanavettä saatetaan väärentää, joten kruunukorkillisten pullojen sijaan on hyvä suosia muovisinettikorkkeja.

 

7. Kuinka paljon uskallan ottaa aurinkoa?

Tähän vaikuttavat esimerkiksi ihotyyppi ja UV-säteilyn määrä. Aurinkoon tottumaton iho palaa herkästi, joten olennaisinta on käyttää auringonsuojavoidetta, jossa on tarpeeksi suuri suojakerroin. Rantapäivän jälkeen ihoa rauhoittavat after sun -voiteet.

Aurinkolomalle suuntaavat ovat usein paljon rannalla ja vedessä, joissa UV-säteily on voimakasta. Ihon lisäksi UV-säteet ovat haitallisia silmille. Mukaan matkaan kannattaakin pakata aurinkolasit ja -hattu ja miettiä, haluaako olla auringon alla paahteisempaan aikaan.

Lapset on tärkeä suojata auringolta erityisen hyvin esimerkiksi UV-suojavaatteilla.

 

8. Mitä jos saan auringonpistoksen?

Auringonpistoksen saanut on ollut liian pitkään alttiina auringonvalolle. Hän voi vaikuttaa sekaiselta ja verkkaiselta. Muita tyypillisiä oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, pyörrytys ja ärtynyt iho.

Auringonpistoksen tärkein hoito on lepo ja nesteytys sekä auringon alta pois siirtyminen. Viileä pyyhe pään ympärillä voi helpottaa oloa. Riittävä nestemäärä riippuu ihmisen painosta, mutta on karkeasti reippaasti yli kolme litraa vuorokaudessa. Mikäli iho on palanut, siihen kannattaa levittää kortisonivoidetta, monissa maissa myydään myös aloe vera -pohjaisia geelejä. Mikäli olo ei helpotu vuorokaudessa, kannattaa hakeutua lääkäriin.

 

9. Miten malarialta voi suojautua?

Malaria on hyttysten levittämä tauti, jota esiintyy yleensä trooppisilla alueilla sisämaassa ja kosteikoissa. Lääkärin kanssa on hyvä keskustella ennen matkalle lähtöä, onko syytä aloittaa malarian estolääkitys. Kohteessa on tärkeä muistaa hyttysverkko – vaikka nukkuisi sisätiloissa.

Malarian itämisaika on viikosta kuukausiin. Tyypillisiä oireita ovat vilunväreillä alkavat kuumekohtaukset ja runsas hikoilu kuumeen laskiessa. Kuumeeseen voi liittyä vatsaoireita, kuten ripulia sekä hengitys- ja keskushermosto-oireita, kuten sekavuutta.

Nyrkkisäännöksi sopii, että jos on parhaillaan matkalla tai muutaman viime viikon aikana palannut matkalta esimerkiksi Afrikasta tai Kaakkois-Aasiasta ja kuume nousee äkisti, on syytä hakeutua heti lääkäriin.

 

10. Milloin lääkäri ei suosittele lentomatkaa?

Tämä on aina tapauskohtaista, mutta esimerkiksi keuhkoinfektio on sellainen, että lääkärin on hyvä arvioida lentokelpoisuus, koska lentokoneessa matkustaessa ilman-

ala on ohut. Pieni nuha on harvoin este lentämiselle, mutta esimerkiksi vaikea astma tai sydämen vajaatoiminta yhdistettynä flunssaan voi olla vaarallista. Lääkäri osaa huomioida kokonaisarvion tehdessään myös tarttumisriskin muihin.

Jos matkan haluaa perua sairastumisen takia, tarvitaan siihen yleensä lääkärintodistus. Yleisten valmismatkaehtojen mukaan matkustajalla on oikeus peruuttaa matka ylivoimaisen esteen takia. Esimerkiksi olisi kohtuutonta vaatia häntä lähtemään matkalle, kun hän on sairastunut. Tilauslennoilla tehtävän valmismatkan voi useimmiten perua lääkärintodistuksella viime hetkeen saakka.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad Terveystalosta. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi

X