Tämä tavallinen oire voi paljastaa piilevän astman – Lue 10 kysymystä astmasta

Astma voi alkaa missä iässä tahansa. Astmaa sairastavalla on yleensä perinnöllinen alttius sairauden syntyyn. Kysyimme 10 kysymystä astmasta ja sen oireilustasekä hoidosta. Näin vastaa Auli Hakulinen, keuhkosairauksien erikoislääkäri, HYKS.

1. Voiko astmaa sairastaa tietämättään?

Moni ehtii sairastaa astmaa jopa vuosikymmeniä, ennen kuin se saadaan diagnosoitua. Astma yhdistetään usein hengenahdistukseen, mutta se voi ilmetä pelkkänä pitkittyneenä yskänä. Se voi tulla hyväkuntoiselle urheilijallekin.

Astmassa keuhkoputkien limakalvot tulehtuvat, ja tulehdus on krooninen. Tulehtunut keuhkoputkien limakalvo erittää limaa ja saa aikaan yskää. Yöyskä on tyypillinen astman ensioire.

Hengenahdistus ja hengityksen vinkuna ovat astman oireita, ja syy niihin on keuhkoputkien ajoittainen supistuminen. Ne voivat supistua varsinkin voimakkaassa uloshengityksessä, jolloin ilmaa ei tule ulos niin paljon kuin sitä menee sisään. Tämän ilmasalpauksen voi kokea painontunteena rinnassa, mutta myös sisäänhengityksen vaikeutena.

2. Kuinka astma todetaan?

Diagnoosi perustuu keuhkojen toimintakokeisiin eli puhallustesteihin. Spirometriassa mitataan keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta keuhkoputkissa. Spirometria voi olla normaali, vaikka henkilöllä on astma, sillä tutkimustilanteessa keuhkoputket eivät aina supistu.

Lisäksi tarvitaan pidempiaikaista seurantaa, ja sen tutkittava tekee itse kotona uloshengityksen huippuvirtaus- eli PEF-mittarin avulla. Hän puhaltaa siihen kahden viikon ajan aamuin illoin sekä oireiden aikana että ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen ottoa.

3. Millaista on astman hoito?

Keuhkojen tulehdusta hoidetaan ja ehkäistään hengitettävällä kortisonilla, jonka annos räätälöidään oireiden mukaisesti. Hengitettävissä lääkkeissä on hyvin pieniä määriä kortisonia, ja se vaikuttaa vain keuhkojen limakalvoilla. Se ei imeydy verenkiertoon, eikä sillä siten ole haittoja. Suurilla kortisoniannoksilla niitä jo on, ja suuria annoksia tarvitaan, jos astma on vakava tai henkilö tupakoi. Tupakka estää hengitettävän lääkkeen vaikutuksia.

Kun oireet tulevat äkkiä ja voimakkaina, puhutaan astmakohtauksesta, johon tarvitaan keuhkoputkia nopeasti avaavaa lääkettä. Tämä lääke on ensiapu, eikä sitä ole tarkoitettu ainoaksi ja jatkuvaan käyttöön.

Elleivät oireet pysy kurissa hengitettävän kortisonin avulla, voidaan käyttää pitkävaikutteisia keuhkoputkia avaavia lääkkeitä tai niiden ja kortisonin yhdistelmiä. Joskus tarvitaan kortisonitabletteja.

4. Miksi astmaa sairastavan pitäisi liikkua niin, että hengästyy?

Liikunta parantaa astmaa sairastavan henkilön suorituskykyä ja vähentää oireita. Hengästyttävänä se esimerkiksi irrottaa keuhkoputkien ilmaa. Myös lihaskuntoa vahvistavaa liikettä tarvitaan, sillä hengittäminen on lihastyötä.

Jos astma on huonossa hoitotasapainossa eli oireita on paljon, ei pidä urheilla ennen kuin oireet on saatu lääkkeillä kuriin.

5. Pitäisikö astmaa sairastavan laihduttaa?

Ylipaino kaksinkertaistaa astman puhkeamisriskin: kypsässä iässä tuleva astma tulee usein ylipainoiselle henkilölle. Ylipaino myös vaikeuttaa olemassa olevan sairauden hoitoa.

Rasvakudos on aktiivista, tulehduksen välittäjäaineita erittävää kudosta. Välittäjäaineet vaikuttavat verenkierron kautta keuhkoihin, jossa ne aiheuttavat ja ylläpitävät tulehdusta.

6. Rajoittaako astma elämää tai harrastuksia?

Hoidettuna astma ei rajoita elämää. Mutta jos se on huonossa hoitotasapainossa, lentokoneella matkustaminen voi olla hankalaa. Kymmenen kilometrin korkeudessa ilman happipitoisuus laskee, ja huonosti hoidettu astma voi aiheuttaa hapenpuutetta.

Laitesukeltaminen on yleensä astmaa sairastavilta poissuljettu laji, sillä se ei sovi henkilölle, jonka sairaus estää normaalin ilmanvirtauksen keuhkoihin tai keuhkoista. Sukeltajan laitteista hengittämä paineilma on kylmää ilmaa, ja se saattaa lisätä hengitysteiden supistumista.

Kaikki muu liikunta on astmaatikolle enemmän kuin sallittua. Liikunnan mahdollisesti aiheuttamia astmaoireita voidaan ehkäistä ottamalla keuhkoputkia avaavaa lääkettä ennen liikuntasuoritusta.

7. Miksi talvi ja kevät ovat astmaa sairastavalle usein hankalia?

Kylmä, kuiva ilma varsinkin suun kautta hengitettynä voi saada keuhkoputket supistumaan. Nenähengitys kostuttaa ilmaa, samoin suun eteen kietaistu huivi. Tarvittaessa voi käyttää hengityksen lämmittimiä.

Keväällä katupöly aiheuttaa monesti oireita. Pölyltä voi suojautua hengityssuojaimella. Jos astmaa sairastavalla on allergia, keväällä siitepöly pahentaa astmaa. Allergiaoireet hoidetaan lääkkeillä, ja tarvittaessa hoitavan astmalääkkeen annosta nostetaan.

8. Paraneeko astma koskaan?

Astmatulehdus ei yleensä häviä, vaikka se voikin olla välillä oireeton. Astma on aaltoileva sairaus, johon kuuluvat hyvät ja huonommat jaksot. Huonot jaksot liittyvät yleensä infektioihin, kuten kausiflunssaan, tai siitepölyallergisella astmapotilaalla vaikka heinien kukinta-aikaan.

Lääkkeillä astma saadaan usein oireettomaksi, jolloin potilas ajattelee herkästi, että tauti on parantunut ja jättää lääkkeet ottamatta. Omin päin näin ei kannata tehdä.

Osalle potilaista lieväkin astma voi hoitamattomana johtaa keuhkoputkien pysyvään ahtautumiseen. Muutokset ovat rakenteellisia eikä niitä saada myöhemmin millään lääkkeellä poistettua.

9. Onko astmaan tulossa uusia hoitoja?

Maailmalla on meneillä useitakin tutkimuksia, joiden tavoitteena on kehittää tablettimuotoinen astmalääke. Tätä tutkimusta tehdään myös Suomessa, HUSissa. Tabletti on tarkoitettu niille potilaille, joiden hoitoon hengitettävä lääke ja suun kautta otettu kortisoni eivät yhdessä riitä.

Suun kautta otettavalla kortisonilla on pitkäaikaisesti käytettynä haittansa, kuten luuston haurastuminen, ihon oheneminen, kehon rasvoittuminen ja uniongelmat. Korvaavaa lääkettä tarvitaan.

10. Olisiko astmaan sairastumisen voinut estää mitenkään?

Alttius astmaan on usein perimässä. Ylipaino, sisäelinrasva ja altistuminen tupakansavulle lisäävät sairastumisriskiä. Sisäelinrasvaa voi tulla hoikallekin, ellei hän liiku, ja tupakansavulle voi altistua, vaikkei itse tupakoisi.

Allerginen nuha altistaa astmalle, joten se kannattaa hoitaa kunnolla.

Astmalle ei ole ikärajaa. Siihen voi sairastua missä iässä tahansa, vaikka yhdeksänkymppisenä. Lapsena puhjenneista, tyypillisesti murrosiässä helpottuvista astmoista ainakin puolet palaa myöhemmin takaisin.

Lue myös: Susannan uupumuksen syy ei ollutkaan psyykkinen, vaan home ja jauhot

Artikkelia on muokattu 10.10.2023 klo 16:30