Tämän vuoksi hengitys haisee – Ja näin löyhkästä pääsee eroon

Hammaspesu aamuin illoin on parasta ennaltaehkäisyä haisevalle hengitykselle.
Tiina Laaninen
10 kysymystä 16.6.2017 07:06

1. Mistä pahanhajuinen hengitys johtuu?

Useimmiten syy on suussa ja huonosti hoidetuissa hampaissa. Reikäinen hammas tai ientaskuihin kertynyt bakteerimassa ja tulehdukset aiheuttavat pahaa hajua.

Itse haju johtuu bakteeritoiminnan tuottamista rikkiyhdisteistä. Myös nenän kuivuminen ja nenäalueen tai sivuonteloiden tulehdukset voivat aiheuttaa hajua hengitykseen.

Lapsilla syynä voi olla iso kitarisa, koska sen aiheuttama suuhengitys kuivattaa suuta ja muuttaa suun bakteeritoimintaa. Nielurisaan kertyy herkästi bakteerikantaa, josta voi syntyä hajua.

Aikuisena nielurisoihin kertyvät ”proput” eli bakteerimassaryynit voivat aiheuttaa pahaa hajua. Myös ruokatorviperäiset sairaudet ovat joskus hajun taustalla. Harvemmin esiintyviä syitä ovat keuhkoissa tai keuhkoputkissa olevat ongelmat.

Haiseva hengitys voi kieliä myös huonossa tasapainossa olevasta sokeritaudista, kuten myös maksan tai munuaisten vajaatoiminnasta.

2. Voivatko paasto tai eri ruoka-aineet aiheuttaa hengityksen haisemista?

Alkoholi, tupakka ja erilaiset ruoka-aineet, kuten valkosipuli, ovat tyypillisiä hengityksen hajuun vaikuttavia tekijöitä. Tässä on tuntuvia henkilökohtaisia eroja. Joillakin esimerkiksi valkosipulin syömistä ei juuri huomaa, kun taas toisilla pienikin määrä aiheuttaa tuntuvia hajuhaittoja.

Tehokkain tapa välttää yksittäisestä ruoasta tai juomasta aiheutuvaa hajua on välttää sitä.

Myös paasto tai tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio voivat vaikuttaa hengitykseen. Kun elimistön muodostamat ns. ketoaineet poistuvat hengityksen mukana, voi hengityksessä tuntua imelä asetonin haju. Myös diabeetikolla voi esiintyä sama ilmiö, jos verensokeritaso laskee liiaksi.

Runsas makean syöminen puolestaan voi muuttaa suun pH-arvoa happamaksi. Tämä edistää pahanhajuisten sienten ja bakteerien kasvua suussa. Tämä on yksi syy, miksi ksylitolipurkka tai -pastilli on hyvä tapa ruokailun jälkeen.

3. Voivatko lääkkeet saada hengityksen haisemaan?

Kyllä. Tietyt lääkkeet, kuten jotkin astman hoitoon käytettävät suihkeet, voivat aiheuttaa hengitykseen hajua, mutta tavallista tämä ei ole.

4. Voiko kieli haista?

Voi. Kielen puhdistamisessa on silti tärkeä olla varovainen. Jos kieltä puhdistaa esimerkiksi hammasharjalla harjaamalla, otteiden on tärkeä olla kevyitä. Kovat otteet saavat kielen reagoimaan puhdistukseen niin, että kieli kasvattaa pinnassaan olevien pienien nystyjen keratiinipintaa suojautuakseen rasitukselta. Tämä taas saattaa kasvattaa kielen pintaan lisää vaaleaa ”katetta” ja jopa aiheuttaa kielen karvaisen ulkonäön.

5. Miksi oman hengityksen hajua ei aina huomaa?

Hajuaisti tottuu melko nopeasti hengityksen jatkuvaan pahaan hajuun. Tämän takia haisevasta hengityksestä kärsii toisinaan enemmän lähipiiri kuin henkilö itse.

Toisaalta hengityksen haiseminen voi olla myös omaa luuloa ja johtaa pahimmillaan eristäytymiseen toisista ihmisistä. Tällöin on tärkeää hakeutua lääkäriin.

6. Mikä on hajunenä?

Hajunenä on erittäin harvinainen sairaus, joka tarkoittaa nenän kroonista tulehdusta, johon liittyy erityisen inhottava haju.

Aikanaan lähinnä nuorten tautina ilmenneelle hajunenälle oli tyypillistä, että potilas ei havainnut hajua, mutta muut huomasivat sen metrien päähän. Nenään tuli myös vihertävää karstaa, jonka alle jäänyt limakalvo ärtyi ja veresti. Hajunenän saattoi aiheuttaa esimerkiksi nenävamma tai sädehoito, ja sitä hoidettiin usein suihkeilla.

Jos epäilee itsellään hajunenää, huoli on siis hyvin todennäköisesti turha, sillä se on länsimaissa jokseenkin hävinnyt sairaus.

7. Miten hampaita pitäisi pestä, jotta suu ei haisisi?

Hampaat on hyvä pestä aamuin illoin hyvällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla.

Hyvä harjausliike on pieni ja nykyttävä, erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ienrajaan. Sähköhammasharja on hyvä vaihtoehto, kun muistaa varoa liiallista harjaamista kovalla harjalla, jotta ikenet eivät vaurioidu. Harjauksen lisäksi hammasvälit kannattaa puhdistaa päivittäin hammastikulla tai mieluummin hammaslangalla, sillä juuri ienvälit ovat oleellisia hampaiden terveyden ja hengityksen raikkaana pysymiselle.

Suuvesiä voi käyttää harkintansa mukaan, mutta voimakkaasti bakteereja tappavia aineita ei ole järkevä käyttää pitkäaikaisesti, vaan lähinnä tulehdusten lyhytaikaisessa hoidossa. Suussa kuuluu olla tietty bakteerikanta, eikä sen poistamisesta ei ole hyötyä.

8. Miten proteesia huolletaan?

Proteesi huolletaan aamuin illoin harjalla, vedellä ja proteesihammastahnalla tai hyvällä desinfioivalla aineella. Ruokailun jälkeen on hyvä ottaa tavaksi huuhdella proteesi ja purskuttaa suu vedellä.

Jos proteesiin tulee hammaskiveä tai värjäymiä, joita on hankala saada itse pois, apua saa hammasteknikolta tai -lääkäriltä.

Entisaikaan hammasproteeseja säilytettiin usein yön yli vesilasissa. Nykymateriaalit eivät vaadi jatkuvaa kosteana pysymistä, muttei siitä toisaalta ole haittaakaan.

Hampaattoman suun limakalvot huuhdotaan raikastavalla suuvedellä ja ikeniä sekä kielen pintaa voi puhdistaa pehmeällä harjalla arkijärkeä käyttäen.

9. Millaisia kotikonsteja voi kokeilla haisevasta hengityksestä eroon pääsemiseksi?

Tärkeintä on pestä hampaat säännöllisesti, toisinaan myös suun huuhtelu vedellä auttaa. Jos tästä huolimatta kärsii itse tai lähipiiri häiriintyy tilanteesta, kannattaa mennä lääkäriin.

Jos hengitys haisee hetkellisesti aamulla mutta haju menee nopeasti ohi, se ei vaadi erillistä hoitoa. Jos hengen haisemiseen aamuisin liittyy nenän tukkoisuutta, suun kuivumista tai yöllä kuorsausta, asia on syytä selvittää lääkärin kanssa.

10. Miten haisevaa hengitystä hoidetaan?

Hoito määräytyy aina syyn mukaan. Useimmiten tilanteen selvittäminen aloitetaan hampaista.

Reikiintyneet hampaat paikataan ja mahdolliset ientulehdukset hoidetaan kuntoon.

Moni hengityksen haisemiseen liittyvä asia voi selvitä jo yhdellä lääkärikäynnillä. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä potilaan laboratoriokokeisiin ja esimerkiksi sivuontelot voidaan tarvittaessa kuvata. Niiden hoito voi olla joko lääkkeellistä tai kirurgista. Pitkäaikaisissa nielurisaongelmissa turvaudutaan usein kirurgiaan.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalo Kampista. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi