Voiko tyypin 2 diabeteksesta parantua?

Diabetes on etenevä sairaus. Hyvällä omahoidolla kakkostyypin diabeetikko voi välttyä lääkkeiltä.
Virve Järvinen
10 kysymystä 26.11.2016 07:33

1. Onko tyypin 2 diabetes elinikäinen sairaus?

Jos diabetes on melko tuore tuttavuus, ja sairastuneen elämäntavoissa on paljon korjattavaa, niihin puuttumalla potilaasta voi tulla veriarvoilla mitattuna terve. Diabeteksesta puhutaan silloin, kun verensokerin määrää veressä kuvaava arvo, mmol/l, on paastotessa seitsemän tai sitä suurempi. Arvo 6–7 kertoo esidiabeteksesta – heikentyneestä sokerinsietokyvystä, josta kehittyy vähitellen diabetes.

Taipumus diabetekseen on pysyvä, ja jos taudista parantuneen potilaan elintavat pääsevät repsahtamaan, diabetes palaa takaisin. Samoin käy usein ikääntyessä. Verensokeri nousee, koska iän myötä haiman kyky tuottaa insuliinia sekä insuliinin toiminta heikkenevät.

Insuliini on hormoni, joka säätelee elimistön sokerin ja rasvan käyttöä ja varastoitumista sekä valkuaisaineiden rakentumista. Sen toimintaan voi vaikuttaa kaikenikäisenä elintavoilla: liikunnalla, ravitsemuksella ja painonhallinnalla.

2. Miten verensokeria seurataan?

Tällä hetkellä yleisin tapa on sormenpäästä pienestä veripisarasta otettu verensokerin määritys. Sitä varten potilas tarvitsee verensokerimittarin, lansetteja eli neuloja ja mittausliuskoja, joihin pyyhkäistystä veripisarasta mittari lukee verensokerin.

Mittausvälit ovat yksilöllisiä. Joku voi mitata verensokerin toistakymmentä kertaa päivässä, mutta jos tauti on lievä, ei verensokeria tarvitse välttämättä seurata edes päivittäin. Verensokeria seuraamalla diabeetikko oppii hoitamaan sairauttaan elintavoilla. Hän näkee, kuinka syömiset ja liikunta vaikuttavat verensokeriin. Verensokeri vaikuttaa myös lääkkeiden annosteluun. Seurantaa tarvitaan laajemminkin: tyypin 2 diabetes on elimistön aineenvaihdunnan häiriö, ja sairastuneella on yleensä ongelmia verensokerin lisäksi verenpaineen ja kolesterolin kanssa.

3. Millä verensokerin saa laskemaan?

Ensisijaisesti verensokeria lasketaan elintavoilla: liikunnalla, ruokavaliolla ja painonhallinnalla. Lihakset kuluttavat, mutta myös varastoivat sokeria. Ellei ihminen liiku, lihasten sokerivarastot täyttyvät niin, etteivät ne pysty vastaanottamaan verenkierrossa kulkevaa sokeria. Tällöin sokeri varastoituu rasvana sisäelimiin ja vaurioittaa niitä. Liikkuvalla ihmisellä lihakset ottavat sokeria verestä vielä liikunnan jälkeenkin, minkä ansiosta verensokeri pysyy pitkään sopivana.

Kakkostyypin diabeetikoista 80 prosenttia on ylipainoisia. Kun ruoan määrä on suhteutettu oikein kulutukseen, paino putoaa tai pysyy toivotuissa lukemissa. Tyypin 2 diabeetikoilla lihavuus on usein vyötärölihavuutta, mikä on merkkinä sisäelinten, kuten maksan, pinnalla ja sisällä olevasta rasvasta. Rasvoittunut maksa vapauttaa sokeria verenkiertoon ja nostaa verensokeria entisestään.

4. Miten diabetes muuttaa syömisiä?

Virallisten ravitsemussuositusten mukainen, kuitu- ja kasvispitoinen ruokavalio sopii diabeetikolle. Kuitupitoisen ruoan energia imeytyy hitaasti. Tällöin verensokeri ei nouse heti syömisen päälle korkeaksi eikä sen säätelyyn tarvita yhtä paljon insuliinia kuin vähäkuituisen ruoan jälkeen. Kuitupitoinen ruoka pitää pidempään kylläisenä, mikä helpottaa painonhallintaa.

Säännölliset ateriavälit pitävät nälän ja siten ruoan määrän kurissa sekä estävät suuria verensokerin vaihteluita. Diabetes on valtimosairaus, jonka vaaraa kova rasva kasvattaa. Kova rasva on rasvaa, joka rasvoittaa sisäelimiä ja haittaa insuliinin toimintaa.

Alkoholi lihottaa, heikentää haiman toimintaa ja lisää maksan rasvoittumista. Päivittäinen käyttö on liikaa, vaikka annokset olisivat kohtuullisia.

5. Miksi diabeetikon kannattaa mennä kuntosalille?

Suurten lihasten työ polttaa tehokkaasti niihin varastoitunutta sokeria. Lihasvoimaharjoittelu helpottaa myös painonhallintaa kasvattamalla elimistön energiankulutusta. Aineenvaihdunta on salitreenin jälkeen tavallista suurempaa vuorokauden, jopa kahden ajan.

Myös kestävyysliikuntaa tarvitaan. Se kuluttaa tehokkaasti energiaa, ja huolehtii sydän- ja verenkiertoelimistöstä.

6. Milloin tarvitaan lääkkeitä?

Nykyisissä tyypin 2 diabeteksen hoitosuosituksissa ohjeistetaan aloittamaan tablettihoito heti, kun sairaus on diagnosoitu. Näin siksi, että aika harva pystyy sellaisiin elintapamuutoksiin, että ne yksin laskisivat verensokeria riittävästi. Lääkkeistä voidaan toki myöhemmin luopua, jos elintapahoito on onnistunut.

Ensisijaisena lääkkeenä käytetään metformiini-tabletteja. Ne vähentävät maksan sokerintuotantoa, parantavat insuliinin tehoa ja laihduttavat hieman.

7. Onko pakko pistää insuliinia?

Jos verensokeri on diagnoosihetkellä kovin korkealla, pistoshoito aloitetaan heti. Yleensä alkuvaiheen pistoshoito on väliaikainen, ja kestää korkeintaan pari kolme kuukautta. Kun verensokeri on saatu sillä normaaliksi, haiman oma sokerituotanto usein elpyy ja pistoshoidosta voidaan luopua.

Diabetes on valitettavasti etenevä sairaus. Kun ihminen vanhenee, myös elimistö vanhenee, mikä näkyy haiman ja insuliinin toiminnassa. Niiden puutteet on korvattava pistettävällä insuliinilla. Pistämistä pelätään usein turhaan. Se ei juurikaan satu, ja jos insuliinia ei pistetä liikaa, liian matalan verensokerin tai painonnousun riski on hyvin pieni.

8. Miksi diabeetikon jalkojen hoitoa korostetaan?

Jalat joutuvat melkoiselle kuormitukselle, sillä ne saavat kantaakseen kehomme painon. Jotta ne kestäisivät tämän, niiden ihon, verenkierron ja hermotuksen tulisi olla kunnossa, ja nämä kaikki ovat tekijöitä, joihin diabetes vaikuttaa.

9. Kuinka lisäsairauksia voi estää?

Hyvällä hoidolla voidaan ennaltaehkäistä lisäsairaudet, kuten silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia, munuais- ja hermostovauriot ja niiden aiheuttamat mahdolliset näön tai varpaiden menetykset.

Aina paraskaan hoito ei estä lisäsairauksia. Tuntemattomasta syystä toisilla meistä elimistö sietää toisia paremmin korkeaa verensokeria.

10. Voiko diabetekseen kuolla?

Huonosti hoidettu tyypin 2 diabetes voi lyhentää elinikää keskimäärin kymmenellä vuodella siihen liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi. Diabeetikolla on terveeseen ihmiseen verrattua kolme–neljäkertainen sydän- ja aivoinfarktiriski, joihin hän todennäköisimmin myös menehtyy.

Asiantuntijana Atte Vadén, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteshoidon erityispätevyys, Mehiläinen, Tampere.

Keskustelu