Miksi näkö heikkenee iän myötä?

Näkökyvyn heikkeneminen ei johdu ikääntymisestä, vaikka silmissä tapahtuu muutoksia vuosien karttuessa. Kiinnostavaa on, että lähelle katsovassa tietoyhteiskunnassa likitaitteisuus lisääntyy.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Näkökyvyn heikkeneminen ei johdu ikääntymisestä, vaikka silmissä tapahtuu muutoksia vuosien karttuessa. Kiinnostavaa on, että lähelle katsovassa tietoyhteiskunnassa likitaitteisuus lisääntyy.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

Miksi näkö heikkenee? Milloin ikänäön ensimmäiset vaikutukset tulevat esiin? Lue 10 kysymystä ja vastausta.

1. Kuuluuko näön heikkeneminen ikääntymiseen?

Jokainen huomaa silmien toiminnassa muutoksia ikääntymisen myötä, vaikka varsinaisesti näkökyky ei heikkene pelkästään ikääntymisen vuoksi. Vaikka vanhenemisen aiheuttamien muutosten vauhtia on vaikea arvioida kauaksi normaalin eliniän tuolle puolelle, voidaan silti teoreettisesti laskeskella, että terveen silmän verkkokalvon solujen eliniän pitäisi taata näkökyky 200 vuoden ikään asti. Rajoittava tekijä taitaakin olla enemmän ikääntyvän aivojen kyky käsitellä näköinformaatiota riittävän tehokkaasti.

2. Milloin ikänäön ensimmäiset vaikutukset tulevat esiin?

Yleensä ensimmäinen havainto on lukemisen vaikeutuminen 40–50 vuoden iässä. Ikänäköisyydeksi kutsuttu ilmiö johtuu silmän sisällä olevassa linssissä eli mykiössä tapahtuvista muutoksista. Iän mukana mykiö vähitellen kovettuu, eikä se enää kykene muuttamaan muotoaan lähitarkennuksessa riittävästi. Silloin tarkkaa näkökykyä vaativa tekeminen vaikeutuu. Mykiön joustavuus katoaa yleensä kokonaan 60–70 ikävuoden välillä, mutta silloinkin ikänäkö voidaan korjata lukulasien tai moniteholasien avulla.

3. Millä tavalla näkö heikkenee?

Kun lähitarkentaminen vaikeutuu lukiessa, kädet eivät enää riitä pitämään lehteä tai kirjaa riittävän kaukana. Myös valon tarve lisääntyy, kirkkaalla auringonpaisteella näkee hyvinkin lukea, mutta syksyn hämärissä ja huonoilla keinovaloilla lukeminen on hyvin vaikeaa. Tyypillistä ikänäköisyydelle on, että näkökyky korjaantuu lukulaseilla tai moniteholaseilla normaaliksi. Yleensä ikänäkö kehittyy täyteen mittaansa noin 20 vuoden kuluessa. Sinä aikana lukulaseja joudutaan vahvistamaan.

4. Miten normaalin näön heikkenemisen erottaa sairaudesta?

Yleensä siitä, että sairauden aiheuttamaa näköongelmaa ei voida korjata silmä- tai piilolaseilla. Näkö voi toki muuttua iän mukana muutenkin ja lasien tai niiden vaihtamisen tarve voi aiheuttaa näköongelmia niin kauas kuin lähelle katsoessa. Koska silmän taittovirheen erottaminen silmäsairauksien aiheuttamasta näkökyvyn heikkenemisestä ei ole yleensä kovin helppoa, silmät tulisi näkömuutosten ilmaannuttua viipymättä tarkistuttaa lääkärillä, silmälääkärillä tai optikolla.

5. Millaisten oireiden ilmaannuttua kannattaa mennä lääkäriin?

Mikäli näön heikkenemiseen liittyy silmäkipua, valonarkuutta, rähmintää tai näkökentässä näkyy esimerkiksi valonvälähtelyjä ja nokisateen kaltaisia ilmiöitä, kyse voi olla jostakin monista mahdollisista silmätulehduksista tai verkkokalvon irtaumasta. Jos kuvat alkavat vääristyä eli suorat viivat, kuten ikkunanpielet ja ruutupaperin viivat vääntyilevät, kyse on verkkokalvolla tai sen alla olevasta turvotuksesta. Sellainen vaatii pikaisen selvityksen silmälääkärin vastaanotolla.

6. Mitkä näköön vaikuttavat sairaudet yleistyvät iän myötä?

Esimerkiksi verkkokalvon ikärappeuma ja glaukooma yleistyvät monien muiden tautien tapaan. Seniorikansalaisten heikkonäköisyys ei siksi ole iän tuoma välttämättömyys, vaan taustalla on aina jokin silmäsairaus, joka tulisi selvittää ja mahdollisuuksien mukaan hoitaa. Monia silmäsairauksia pystytään nykyään hoitamaan tehokkaasti, mikäli taudit havaitaan riittävän varhain. Esimerkiksi ikärappeuman hoitoon käytettävät pistoshoidot tehoavat vain, mikäli hoito onnistutaan antamaan riittävän varhain.

7. Suojaako likinäköisyys ikänäöltä?

Likinäköinen henkilö näkee ilman laseja hyvin lähelle, mutta kaukonäköön tarvitaan taittovirhettä korjaavat miinus-lasit. Likitaitteisilla silmä on yleensä kasvanut tavallista kookkaammaksi ja tällöin silmän linssijärjestelmä muodostaa terävän kuvan verkkokalvon sijasta sen eteen. Likitaitteisuus lisääntyy niin pitkään kuin silmä jatkaa kasvuaan, usein 20–30 vuoden ikään saakka, joillakin silmän kasvu jatkuu läpi elämän.

Likinäköisyys ei suojaa ikänäköisyyden kehittymiseltä, mutta auttaa lähelle näkemisessä: likitaitteinen ei oikeastaan koskaan tarvitse lukulaseja nähdäkseen lähelle. Sopivasti likitaitteinen henkilö voi yksinkertaisesti vain ottaa kaukolasit pois silmiltään, ja hän näkee lukea ilman laseja. Valtaosa likitaitteisista ihmisistä kokee jatkuvan ”lasirumban” vaivalloiseksi ja käyttää siksi moniteholaseja.

8. Onko likinäköisyys periytyvää?

Likitaitteisuus on osin periytyvää, osin ympäristötekijöiden säätelemää. Aikaisempien sukupolvien aikana likitaitteisuus on ollut nykyistä harvinaisempaa, koska silloin ihmisen oli tärkeä nähdä kauas saaliseläinten tai vihollisten havaitsemiseksi. Yhteiskunnan kehityttyä lähelle katsomisen merkitys on huimasti lisääntynyt ja yleistynyt. Luemme, kirjoitamme ja työkin on muuttunut monilla aloilla näyttöpäätteen kautta tapahtuvaksi, ja myös likitaitteisuus on yleistynyt väestötutkimusten mukaan kaikissa tunnetuissa yhteisöissä.

Edelleen likitaitteisuuteen vaikuttaa myös perimä. Esimerkiksi Aasiassa on erityisen paljon likitaitteisia ihmisiä ja sen selittää väestön geneettinen taipumus.

9. Miten näköä voi varjella?

Silmien rasittumista voi vähentää esimerkiksi oikealla valaistuksella, sopivilla silmälaseilla tai oikein suunnitelluilla näytöillä. Lisäksi on välillä hyvä verrytellä, varsinkin jos työ- tai harrasterupeamat lähelle katsoessa venyvät pitkiksi. Pienet tauot, katsominen vaikka hetkeksi ulos ikkunasta tekee hyvää silmille. Terveet elämäntavat ja mahdollisten yleissairauksien, kuten diabeteksen, verenpainetaudin tai korkeiden rasva-arvojen hoito edesauttavat silmien terveyttä. Koska moni alkavista silmäsairauksista on oireeton tai hyvin vähäoireinen, silmät on hyvä tarkastuttaa säännöllisesti. Tarkastusten sopivasta välistä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.

10. Heikkeneekö ihmisten näkö yhtäläisesti ympäri maailmaa?

Likitaitteisuus on lisääntynyt kaikkialla maailmassa, mutta alueellisia vaihteluita on. Ihmisen rotu vaikuttaa silmäsairauksiin. Esimerkiksi afrikkalaisperäisellä väestöllä on huomattavan paljon enemmän ja muita nuorempana alkavaa avokulmaglaukoomaa, eurooppalaisella väestöllä taas esiintyy paljon ikärappeumaa. Yhteistä kaikille roduille on silmäsairauksien yleistyminen iän ja ikääntyvän väestön myötä. Kaihi on yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja, mutta Suomessa se ei hyvien hoitomahdollisuuksien ansiosta enää aiheuta pysyvää näkövammaisuutta.

Asiantuntijana Hannu Uusitalo, silmätautiopin professori, ylilääkäri, Tampereen yliopisto, Näkövammarekisteri.

Seura 4/2013

Lue myös: Ohimenevää silmien kuivumista vai jotakin vakavampaa? Silmäoireet voivat olla merkki sairaudesta, joka vaatii lääkärin hoitoa

Lue myös: Kaihi etenee vähitellen ja sen huomaaminen voi olla vaikeaa – Näin tunnistat oireet

Lue myös: Kuivat silmät vaikuttavat jopa näkökykyyn – näin tunnistat oireet ja hoidat oikein

X