Onko aamu-unisuus laiskuuden merkki?

Aamuvirkku on iltavirkkua ahkerampi ihminen.

Tarua. Käsitys lienee jäänne ajasta ennen sähkövaloa, jolloin päivän puuhat oli tehtävä valoisalla ajalla. Aamuvirkku saa eniten aikaiseksi aamulla, iltavirkku illalla – silloin, kun kumpikin on oman luontaisen rytminsä mukaisesti virkeimmillään. Molemmat lienevät kuitenkin valveilla suunnilleen yhtä monta tuntia vuorokaudessa.

Ihmisen unirytmi tahtoo vanhemmiten aikaistua. Seniorit ovatkin aamun ensimmäisiä asiakkaita kaupoissa. He tosin tasaavat varhaista heräämistään usein päivätorkuilla.

Aamu-uninen voi opetella aamuvirkuksi.

Totta. Jos välttämättä haluaa muuttaa luontaista rytmiään, se onnistuu, kun suostuu heräämään ja menemään nukkumaan joka päivä – myös viikonloppuisin – samaan aikaan. Muutos tehdään pienin askelin aikaistamalla herätystä vartti viikossa -vauhtia. Kun herääminen aikaistuu, unikin tulee aiemmin.

Lomalla myöhäinen aamuherätys sotkee herkästi aikataulut. Paluu varhaisiin herätyksiin kannattaa aloittaa asteittain pari viikkoa ennen töihin paluuta.

Kevät tekee aamu­-torkusta aamuvirkun.

Totta. Auringonvalo on voimakas herättävä signaali, ja valoisaan vuoden aikaan monen unentarve vähenee. Liikaa ei unista kannata nipistää kesälläkään. Alle kuuden tunnin yöunet haittaavat terveyttä. Lyhyt uni muuttaa elimistön hormonitoimintaa, verenpaine ja paino nousevat ja insuliiniaineenvaihdunta kärsii. Todennäköisyys sairastua sydänsairauteen ja kakkostyypin diabetekseen kasvaa.

Seura 18/2013