Onko tässä uusi kansantauti? Unettomuus vaivaa ylikierroksilla olevaa kehoa
Unettomuus on yhä useamman vaiva. Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa?
Unettomuus on uusi kansansairaus.
Samuli herää. Verhojen raosta ei kajasta valoa, ja vieressä nukkuva puoliso on täydessä unessa.
Samuli kopeloi kännykän käteensä. 1:07. Numerot hehkuvat puhelimen näytöllä. Niinpä niin. Hän on herännyt keskellä yötä.
Aina sama juttu, nykyään miltei joka yö.
Hän kääntää kylkeä ja koettaa rentoutua. Yhtäkkiä mieleen tulee tärkeä työasia, joka piti hoitaa eilen. Miten hän saattoi unohtaa sen?
Samuli tietää, ettei työasioihin pidä tarttua yöllä, mutta ei huolia ole helppo vaientaakaan. Hän murehtii ja valvoo tunnin, kaksi.
Lopulta hän vaipuu vielä muutamaksi tunniksi levottomaan uneen.
Unettomuus on sairaus – ei pelkkä oire
Suomalaisista jo miltei puolet kokee satunnaisia unihäiriöitä. Lisäksi noin kymmenen prosenttia potee pitkäaikaista unettomuutta. Asia selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatutkimuksesta helmikuussa. Vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet unettomuutta viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
Tulosten perusteella unettomuutta voi pitää jo kansantautina. Vielä 1970-luvulla satunnaisia unihäiriöitä koki vain alle kolmannes suomalaisista.
Onko unettomuus tulevaisuudessa miltei jokaisen riesa?
Sitä ei voi ennustaa nykytutkimuksen perusteella. Unettomien määrän kasvu ei kuitenkaan ole pelkkä tilastoharha, sanoo unilääketieteeseen erikoistunut psykiatri Juha Markkula.
”Unettomuus on selvästi lisääntymään päin, mutta olisi liioiteltua sanoa ongelman kasvavan räjähdysmäisesti”, hän arvioi.
Suuri muutos on se, että viime vuosina unettomuushäiriötä on alettu pitää omana sairautenaan. Aiemmin lääkärit luokittelivat sen useimmiten masennuksen oireeksi.
”Lääkärien ajatuskulku on muuttunut, kun on huomattu, ettei unihäiriö aina poistu mielenterveyshäiriön hoitamisella, ja että esimerkiksi masentuneen ennuste on huonompi, jos hän kärsii myös hoitamattomasta unettomuudesta”, Markkula kertoo.
Vaiva voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, yöheräilynä tai liian varhaisena heräämisenä.
Unettomuus on vastuunkantajan vaiva
Samuli, 38, on kärsinyt yöheräilystä jo 10–15 vuotta. Hän ei enää muista, mikä laukaisi ongelman.
”Enhän edes muista, mitä söin eilen”, Samuli vitsailee.
Univaje on heikentänyt muistia.
Vuosikausia Samulin heräily pysyi satunnaisena. Hän selviytyi, kun paria huonoa yötä seurasi useimmiten pari hyvää.
Noin kolme vuotta sitten vaiva paheni, kun Samuli hyppäsi puolisonsa kanssa uuden yrityksen ohjaimiin. Tuolloin lomien ja vapaapäivien pitäminen vaikeutui ja kokonaisvastuu kasvoi.
Samulin on nykyään lenkillä pakko kävellä ylämäet. Hän ei jaksa juosta, vaikka on solakkavartaloinen ja liikkuu säännöllisesti.
Lääkäri totesi Samulille hiljattain, että hän on luonnostaan herkkäuninen – vastuunkantajatyyppiä. Mitään ruumiillista syytä unettomuuteen ei ole löytynyt.
”Täytyisi vain kasvattaa paksumpi nahka, ettei murehtisi liikaa”, Samuli pohtii.
Seuraksena tulehdustila
Uni on maailman luonnollisin asia: lapsikin osaa nukkua. Siksi moni kokee huonommuutta ja suurta avuttomuutta, kun suorituskyky romahtaa unettomuuden takia, kertoo urheilulääkäri Pippa Laukka.
”Unettomuus on hävetty ja salattu asia, jota ihmiset helposti kaunistelevat”, Laukka kertoo.
Takaraivossa voi kummitella asenne, jonka mukaan hyvä työntekijä, johtaja tai äiti on sellainen, joka pärjää vähällä levolla ja on tehokas.
Laukka tapaa vastaanotollaan unettomuutta potevia aktiiviliikkujia. Eikö hikiliikunta jos mikä tainnuta unettoman? Usein on melkein päinvastoin, Laukka korjaa. Kehoa on rauhoitettava, jotta nukkuminen on jälleen mahdollista.
”Kun aletaan hoitaa unettomuutta, liikuntaa pitää vähentää ja juoksu vaihtaa kävelyyn.”
Mutta mitä siitä, jos uni ei tule? Ei mitään, jos valvominen on tilapäistä ja johtuu esimerkiksi siitä, että jännittää seuraavan päivän työhaastattelua.
Jatkuva tai raju häiriö saattaa käynnistää elimistön itseään tuhoavat järjestelmät. Se aiheuttaa tulehdustilan, kuin ”kokovartalotulehduksen”, joka lisää masennuksen, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.
”Tulehdus jäytää esimerkiksi verisuonen seinämää ja altistaa sen kalkkeumille ja tukkeumille”, Markkula tarkentaa.
Mutta mikä meidät oikein ajaa tuhoisaan unettomuuteen?
Aina tavoitettavissa?
Tutkijat eivät tiedä tarkkaan, mitä unettoman aivoissa tapahtuu. Hyvä uni on monen asian summa. Lääkäri ei pysty palauttamaan sitä yksittäisellä tempulla tai pillerillä.
Yleensä ihminen nukkuu hyvin, kun hän on päivisin sopivan muttei liian aktiivinen, sekä noudattaa säännöllistä päivärytmiä ja terveellisiä elämäntapoja.
Voisiko kahvi olla unettomuustarinamme roisto?
Ainakaan kahvin kulutus ei ole lisääntynyt Suomessa 1970-luvun jälkeen, joskin se on pysynyt korkeana. Kofeiini häiritsee vireyttä ja unta säätelevää monimutkaista järjestelmää.
Tarinan pääroisto lymyää silti muualla. Onko syynä päivä- ja viikkorytmien hämärtyminen?
Nykyisin kaupat ovat auki yhä pitempään läpi viikon, ja televisiota voi katsella ympäri vuorokauden. Muutos on ollut nopea. Vielä 20 vuotta sitten televisiosta loppuivat ohjelmat iltakymmenen jälkeen.
Jo pitkään on tiedetty, että unettomuuden riskiryhmään kuuluvat epäsäännöllisen työn, kuten vuorotyön ja yötyön tekijät. He olivat ennen vähemmistö. Nykyisin työn ja vapaa-ajan hämärtyminen koskee suurta osaa työikäisistä. Työsähköposti kulkee kännykässä aina mukana.
Kännykkää ja internetiä on tapana syyttää milloin mistäkin ikävyydestä. Unettomuusongelmaan ne ovat oikeasti osasyyllisiä.
Kännykkää, tablettia tai tietokonetta ei pitäisi tuijottaa myöhään illalla, koska valo aktivoi aivoja, ja voi haitata unta. Unelle haitallisinta näyttää kuitenkin olevan se käyttäytyminen, johon älylaitteet meitä kannustavat: jatkuva sähköposteihin vastailu ja sosiaalisen median selailu.
Ylivireys tuhoaa unen
Satunnaisia unihäiriöitä kokevat uskovat usein, että heillä on jokin ruumiillinen sairaus, jonka vuoksi he eivät nuku. Harvoin sellainen löytyy.
Yleensä unettomuuden syynä on ruumiillinen tai henkinen ylikuormitus. Sitä aiheuttavat esimerkiksi tauoton toiminta ja jatkuva informaation käsittely, kuten myös uhkaavat tilanteet kuten työpaikan yt-neuvottelut.
”Kun elimistö jää ylikierroksille, luonnollinen uni häviää”, Pippa Laukka kertoo.
Myös Juha Markkulan mukaan unettomuusongelman jäljet johtavat liialliseen vireyteen, ylikuormitukseen ja stressiin.
”Niin nukut kuin päivällä elät”, Markkula kiteyttää.
Yksi kiireinen päivä ei haittaa mitään. Ongelmat alkavat, kun stressi muuttuu osaksi normaalia elämää.
”Jos työskentelee ilman taukoja, juoksee töistä zumbaan ja sieltä illanviettoihin, ei ole ihme, jos uni ei tule”, Markkula sanoo.
Monet unettomat ovat Markkulan mukaan yhteiskunnan tukipilareita, jotka tekevät yli oman osansa. Mutta unettomuuden edessä on tunnollisimmankin työmuurahaisen nöyrryttävä.
”Kaikkea muuta voi suorittaa paitsi unta”, Pippa Laukka vahvistaa.
Löysätään tahtia
Mitä nopeammin löysää tahtia, sitä pienemmiksi jäävät vahingot. Ylikierroksille joutuneen elimistö ei rentoudu yksillä kunnon yöunilla tai viikonlopun levolla. Pippa Laukan mukaan ylivireystilan purkaminen on useimmiten yhtä hidasta tai vielä hitaampaa kuin tilan kehittyminen.
Ensin pitää ymmärtää olevansa ylivireystilassa. Sen jälkeen voi lisätä lepoa ja vähentää stressaavaa toimintaa. Yleensä on opeteltava uusi, entistä rennompi elämäntapa.
Laukan mukaan unettomuudelta suojaa tehokkaimmin se, kun muistaa järjestää itselleen riittävästi tyhjää tilaa, jossa voi olla yhteydessä itseensä. Yksi rentoutuu metsäkävelyillä, toinen lemmikkieläimen kanssa, kolmas jooga- tai rentoutusharjoituksella. Olennaista on, ettei ole jatkuvasti yhteydessä ympäristöönsä.
Jos unettomuus on kansantauti, rauhoittuminen ja rentoutuminen ovat uusia kansalaistaitoja. Niissä riittää opeteltavaa.
Samuli uskoo unettomuutensa helpottavan, kun yritys pääsee start up -vaiheen yli. Akuuttiin tilanteeseensa hän etsii apua säntillisestä elämänhallinnasta. Hän aikoo jatkossa purkaa huolensa päiväsaikaan vaikka paperille. Tekemättömistä töistä hän aikoo tehdä listan, jonka hän käy järjestelmällisesti läpi.
”Asiat pitäisi saada aivoista ulos, jotta niitä ei tarvitsisi miettiä yöllä.”
Kärsitkö unettomuudesta? 5 yllättävää keinoa saada unen päästä kiinni