Potilas paranee paremmin, jos lääkäri on empaattinen

Jos lääkäri osoittaa empatiaa, potilas voi parantua nopeammin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jos lääkäri osoittaa empatiaa, potilas voi parantua nopeammin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jani Kaaro

Kun ihminen hakeutuu sairauden takia lääkärin vastaanotolle, lääkäri tarjoaa usein hoidoksi lääkkeitä. Uskomme vankasti lääkkeiden tehokkuuteen, koska teho on osoitettu kliinisissä kokeissa.

Mutta onko lääkärin ja potilaan välillä jotain muutakin, mikä voi vaikuttaa potilaan tervehtymiseen? Millainen vaikutus tervehtymiseen on sillä, onko lääkäri virallinen vai tuttavallinen tai kylmäkiskoinen vai empaattinen?

Empatianäkökulmaa on tutkittu tieteellisesti paljon vähemmän kuin lääkkeitä.

Harvat asiasta julkaistut tutkimukset puhuvat kuitenkin vahvasti sen puolesta, että lääkärin ja potilaan suhteessa itsessään voi olla parantavaa voimaa.

Inhimillinen tekijä

© Colourbox

Varsinkin mielenterveyden ongelmat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa lääkärin asenteella voi olla merkittävä vaikutus potilaiden parantumiseen. Tästä saatiin hyvä esimerkki vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa, jossa vertailtiin mielialalääke imipramiinia ja lumelääkettä.

Tulokset osoittivat, että jos psykiatrit onnistuivat luomaan vahvan siteen masennuspotilaaseen, he saivat masennuksen hoidossa hyviä tuloksia lumelääkkeellä. Sen sijaan jos sidettä ei syntynyt, hoitotulokset olivat huonoja oikeallakin lääkkeellä.

Toisessa 1980-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa oli mukana potilaita, joilla oli pieniä vaivoja mutta ei diagnoosia. Heidät jaettiin kahteen ryhmään: ensimmäinen sai lumelääkettä, toinen ei saanut mitään lääkettä. Tämän jälkeen nämä ryhmät jaettiin edelleen kahteen osaan, joista toinen sai lääkäriltä empaattisen ja toinen virallisen kohtelun.

Tulosten mukaan empaattisen kohtelun saaneista potilaista 64 prosenttia koki saaneensa apua. Virallisen kohtelun saaneista apua koki saaneensa vain 39 prosenttia.

Auttaa jopa flunssaan

Lääkärin empaattisen asenteen voimaa on kokeiltu myös ärtyneen paksusuolen oireyhtymän hoidossa.

Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa yhdet potilaat saivat tavata empaattisen, potilastyöstä pitävän lääkärin, joka keskusteli potilaiden kanssa ja antoi heille lumeakupunktion. Toinen ryhmä sai pelkästään lumeakupunktion.

Tämänkin tutkimuksen tulokset osoittivat, että empaattista lumehoitoa saaneista 62 prosenttia koki hyötyneensä siitä. Kun mukana ei ollut empatiaa, hyötyjien määrä putosi 44 prosenttiin.

Samanlaisia tuloksia on saatu myös flunssan hoidossa.

Melko tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa yli 300 flunssapotilasta ohjattiin kahdenlaisille lääkäreille, jotka antoivat potilailleen lumelääkettä. Osa lääkäreistä oli saanut empatiakoulutusta, ja he pyrkivät kohtelemaan potilaitaan mahdollisimman lämpimästi. Toiset lääkärit hoitivat potilaita normaalien standardien mukaan.

Tulosten mukaan empaattista hoitoa saaneiden flunssa lyheni noin vuorokaudella, mihin normaalisti päästään parhaalla lääkehoidolla. Lisäksi empaattista hoitoa saaneiden immuunijärjestelmä toimi tehokkaammin kuin verrokeilla.

X