Mies kuoli yllättäen, miten leski selviää yksinäisyydestä?

Maija rakasti Pekkaansa yli 20 vuoden ajan. Nyt hän on kovin yksinäinen leski.
Hertta-Mari Kaukonen
Suhteet 19.4.2017 11:03

Jo ensitapaamisella oli selvää, että tässä olisi Maijan elämän mies. Pekka oli mukava, kohtelias ja sivistynyt. Ensitreffit venyivät monituntisiksi, sillä juteltavaa riitti loputtomiin.

Häitä juhlittiin jo seuravana kesänä. Lapset syntyivät vuoden välein.

Kun Maijan ja Pekan onnellinen yhteiselämä oli kestänyt yli 20 vuotta, se päättyi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Syksyllä Maija toivotti Pekalle hyvää työpäivää ja lähti sitten töihin. Kotiin palatessa Maijaa odotti karmea yllätys. Viisikymppinen mies oli kuollut Maijan työvuoron aikana äkilliseen sydänkohtaukseen, vaikkei Pekalla ollut koskaan aikaisemmin ollut sydänvaivoja.

Maija on edelleen järkyttynyt puolisonsa poismenosta. Elämä on onttoa ja yksinäistä. Omillaan asuvat lapset käyvät harvoin, sillä he ovat muuttaneet opiskelemaan kolmensadan kilometrin päähän yliopistokaupunkiin.

Ystäviä on vähän, eikä Maija ole valmis etsimään uutta puolisoa vielä pitkään aikaan.

Maija kokee, ettei ole aikaisemmin tarvinnut juurikaan ystäviä. Hän vietti ennen lähes kaiken vapaa-aikansa Pekan kanssa. Välillä he kyläilivät ystäväpariskuntien luona, mutta Maija tuntee nyt itsensä entistä yksinäisemmäksi pariskuntaillallisilla.

Muutenkin vapaa-ajan tekeminen on vähissä, sillä ravintolassa, teatterissa ja elokuvissa käyminen tuntuu ikävältä yksin.

Työkaverit helpottavat yksinäisyyttä arkipäivisin, mutta heidänkään kanssaan Maija ei ole niin läheisissä väleissä, että kokisi luontevaksi viettää yhdessä aikaa vapaa-ajalla.

Viikonloput ovat pahimpia. Silloin Maija tervehtii yleensä vain kaupan kassaa.

Miten leski selviää yksinäisyydestään?

Kun yksi ihminen onnistuu täyttämään arjen toiveet ja tarpeet, elämä rakentuu huomaamatta yhden kortin, sen oman rakkaan puolison, varaan. Vaan jos se kortti kaatuukin, jää vain tyhjä käsi.

Vasta menetyksen myötä karu totuus paljastuu. Silloin huomaa, miten on ajautunut omien valintojensa seurauksena yksinäisyyden ansaan.

Olisi kiinnostava tietää, mitkä asiat kiinnostivat Maijaa nuorempana. Jäikö jokin omakohtainen mielenkiinnon kohde, liikuntamuoto tai vaikka öljyvärimaalaus, toteuttamatta?

Moni huomaa vasta jälkeenpäin sivuuttaneensa vuosikausia omia unelmiaan. Nyt Maijalla olisi loistava tilaisuus tehdä jotain itselle mieluisaa, mikä saa olla räätälöity ihan vain itselle.

Uuden harrastuksen parista, vaikkapa aikuisopiston harrastuspiiristä, voisi löytää myös saman mielenkiinnon jakavia ihmisiä ja uutta inspiraatiota elämään.

Entä löytyisikö naapurustosta joku tuttava, jonka voisi houkutella vaikka kävelylenkille tai teatteriretkelle mukaan? Voisiko Maija kutsua ystäväpariskunnista pelkästään jotakuta rouvaa seurakseen vaikka elokuviin tai kaupungille? Olosuhteet ovat muuttuneet, joten vanhan kaavan saa vaihtaa ja luoda uusia käytäntöjä.

Jotkut meistä viettävät luontevasti vapaa-aikaa työkavereittensa kanssa, toiset haluavat vetää rajan työn ja vapaa-ajan väliin. Jokaisella on oikeus toimia tavalla, joka tuntuu itsestä hyvältä.

Uuteen parisuhteeseen kannattaa ryhtyä sitten, kun on päästänyt kunnolla irti menneestä. Jokainen leski tarvitsee surulleen omanmittaisen ajan, jonka pituutta kukaan ulkopuolinen ei voi määrätä. Hän itse tuntee parhaiten, milloin uudelle ihmissuhteelle on tilaa hänen elämässään.

Maija on kuitenkin vielä nuori ja mukana työelämässä. Kun Maija kokee olevansa valmis uuteen suhteeseen, hän voi kokeilla esimerkiksi internetin deittipalveluja, joissa on tarjolla seuranhakua kaikenikäisille. Moni keski-ikäinen ja varttuneempikin on rohkaissut mielensä ja antanut tilaisuuden uudelle rakkaudelle ja löytänyt taas ilon. Se kannattaa!

Minna Oulasmaa perheneuvonnan koordinaattori, Väestöliitto

Lue myös:

Nuori leski: Mikko on yhä osa elämääni

Leski sai kirjeen kuolleelta rakkaaltaan

Keskustelu

Oletettavasti, ja saamani tiedon mukaan toimittaja Hertta-Mari Kaukonen on tuttavan tuttavieni Tuula von Schulzin, Nina Hartikaisen sekä Tuija että Vera Soramiehen ystävätär.

Pidän erittäin loukkaavana, että Hertta-Mari Kaukonen käsittelee jatkuvasti (ilmeisesti kosto ja kateusmielessä) elämääni läheisesti liittyviä teemoja, YKSITYISKOHDAT KANNALTANI EPÄEDULLISIKSI muuntaen, Seuran ”Suhteet”-palstalla.

Seurassa (nro 15-16/2017) Suhteet-palstalla kerrotaan ”Maijasta” ja ”Pekasta”, joiden 20 vuotinen suhde on päättynyt leskeytymiseen. Itselläni lähes 20 vuotinen suhde on päättymässä samalla tavoin, miehen vakavan sairauden vuoksi. Pelkään leskeytymistä sen tuoman yksinäisyyden vuoksi. Tästä olen somessa julkisesti kertonutkin. (En kuitenkaan ole koskaan käynyt Väestöliiton terapiassa enkä myöskään antanut lupaa julkisesti kenellekään ”rääpöstellä” asioitani millään palstalla.)

Seurassa (nro 18/2017) Suhteet-palstalla käsitellään yksinäisen, pian eläkkeelle jäävän ”Marjan” tilannetta.
Tarinan ”Marja” on yksinäisenä ja lapsettomana joutumassa iäkkään äitinsä omaishoitajaksi. Toisin kuin tarinan ”Marja” en ole jäämässä eläkkeelle, mutta olen kyllä lupautunut satojen kilometrien päässä asuvan, äitini omaishoitajaksi lähivuosina, koska iäkkään äitini kunto laskee jatkuvasti. Toisin kuin Hertta-Mari Kaukosen kirjoittaman tarinan ”Marja” en näe tulevassa tilanteessa mitään ongelmaa. Sisaruksista lapsettomana olen lupautunut tähän tehtävään, omasta halustani. (Toisin kuin tarinan ”Marja en työskentele lähihoitajana enkä ylipäänsä hoitoalalla.)

”Suhteet”- palstalla esiintyvät tarinat ovat toimittaja Hertta-Mari Kaukosen Väestöliiton terapeuttien työssään kohtaamien ongelmien pohjalta kirjoittamia. Näin ainakin lukee Suhteet-palstan printtiversion ylälaidassa. Kyse on siis tarinoista, jotka Hertta-Mari Kaukonen kirjoittaa – oletettavasti osin tuttavan tuttavistaan. Näitä yksityiskohdiltaan Hertta-Mari Kaukosen (epäedullisiksi muokkaamia, ”keksittyjä” tarinoita vaihtuvat terapeutit sitten kommentoivat.

Mikä on toimittaja Hertta-Mari Kaukonen etiikan taso, jos hän käsittelee ilman lupaa, Väestöliiton terapiassa koskaan käymättömien tuttavan tuttaviensa asioita, AINA edes nimiä muuttamatta(?)

Ohessa linkki, joka kertoo Hertta-Mari Kaukosen tyylistä menneiltä vuosilta:
http://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=01/2007&id=7c202db