Tällaista on taloudellinen väkivalta: Vaimo kituuttaa muutamalla kympillä, miehelle jää tonni kuussa

”Viisikymmentä euroa. Sillä Tuulan pitäisi pärjätä koko kuukausi. Summa kertyy Tuulan pienestä minimieläkkeestä, josta on vähennetty puolet vuokrasta, ruokakuluista ja laskuista. Tuulalla on näin vähän rahaa, sillä hän laittaa kulut tasan miehensä Markun kanssa. Näin siitä huolimatta, että Markulla on Tuulan eläkettä yli kaksi kertaa suurempi työeläke. Näin ollen Tuula saa kuukaudessa omaa rahaa viisikymppiä, Markku lähes tuhat euroa.

Markun ja Tuulan rahankäyttö parisuhteessa ei ole tasapainossa. Markku määrää rahankäytöstä, eikä Tuula uskalla olla eri mieltä. Tuulalla ei ole koko monikymmenvuotisen avioliiton aikana ollut oikein rohkeutta sanoa miehelleen vastaan.”

Tuula joutuu pyytämään rahaa

”Nuorena Tuula yritti pari kertaa, mutta ei väittänyt enää vastaan sen jälkeen, kun Markku huusi, uhkasi erolla ja rikkoi Tuulan tavaroita. Tuula vaikeni, jotta puolivuotiaan vauvan ei tarvitsi kuunnella äänekästä riitelyä. Sen jälkeen Tuula on taipunut miehensä tahtoon.

Tuula on aina ansainnut vähemmän rahaa kuin miehensä. Tuula hoiti pariskunnan neljää lasta yli kymmenen vuotta kotona. Sen jälkeen hän teki matalapalkkaista ja osa-aikaista koulunkäyntiavustajan työtä.

Markku on ansainnut samaan aikaan palkkaa myyjän töissä. Työelämän aikana molemmat pitivät omat palkkansa. Kotiäitivuosinaan Tuula kitkutteli pelkillä äitiystuilla ja lapsilisillä, mutta silloin Markku sentään maksoi kaikki asunnon kulut.

Tuulan mielestä Markusta on tullut nyt ilkeä. Tuula joutuu pyytämään jatkuvasti mieheltään rahaa. Näin ollen Markku päättää aina, tarvitseeko Tuula uusia vaatteita, kosmetiikkatuotteita tai kansanopiston kursseja.

Miten pariskunta voisi ratkaista ongelmansa?”

Asiantuntija vastaa: Taloudellinen väkivalta muistuttaa henkistä väkivaltaa

Toisen uhkaileminen, elämän rajoittaminen tai rahankäytön kontrolloiminen on parisuhteelle tuhoisaa. Markun ja Tuulan tilannetta voidaan kutsua taloudelliseksi väkivallaksi, joka muistuttaa henkistä väkivaltaa.

Pitkässä avioliitossa elämä on jaettu puolison kanssa jo vuosikymmeniä. On eletty yhteisessä talossa ja syöty saman pöydän ääressä. Ihanteellinen ajatus olisi, että toisen hyvinvointi tarkoittaisi molempien hyvinvointia.

Tärkeämpää kuin se, miten suuren osan kuluista kumpikin maksaa, olisi esimerkiksi se, että puolisot voisivat yhdessä tehdä matkoja tai käydä teatterissa. Ehkä Markustakin olisi mukavampaa viettää aikaa hyvinvoivan ja onnellisen kuin pelokkaan ja ahdistuneen vaimon kanssa.

Rahankäyttö parisuhteessa toteutuu yhteistuumin

Jokainen ihminen on rahankäyttäjänä erilainen. Lapsuudenperheen mallit vaikuttavat osaltaan tapoihin. Toisella puolisolla on saattanut olla lapsuudessaan paljonkin rahaa käytössään, toinen on voinut tulla köyhemmistä oloista. Yksi tykkää säästää rahaa, toinen taas nauttii sen kuluttamisesta. Yksi suhteen tavoitteista on sopeutua toisen erilaisuuteen niin, että molemmat tulevat tasaveroisesti huomioiduiksi.

Tuula on kieltänyt koko avioliiton ajan itsensä ja omat tunteensa useilla eri elämänalueilla. Hän ei ole uskaltanut olla vapaasti oma itsensä.

Jos puolisoiden välisessä suhteessa on asioita, joista ei voida rehellisesti puhua, tunnesuhde laimenee vähitellen. Asioista vaikeneminen vaikuttaa suhteen dynamiikkaan ja vuorovaikutukseen. Pelolla hallitseminen on toisen alistamista.

Kuten muistakin perheen yhteisistä asioista, rahankäyttö parisuhteessa toteutuu yhteistuumin. Tuulan olisi hyvä viimeistään tässä vaiheessa nostaa kissa pöydälle peloista huolimatta. Näin he voisivat tehdä Markun kanssa yhteisiä sopimuksia niin, että molemmat olisivat tilanteeseen tyytyväisiä.

Tuulalla on oikeus elää omana itsenään avioliitossaan ilman pelkoa. Ulkopuolisen keskusteluavun hakeminen saattaisi laukaista tilanteen.

Asiantuntija: Elina Holappa, Projektikoordinaattori Parempi avioliitto ry

Lue myös: Parisuhdeväkivalta varjostaa: ”Mies hakkaa, uskallanko ehdottaa pariterapiaan menemistä?”