Lapsillakin on jo rasvamaksaa – tässä syy

Runsas sokerin syönti voi rasvoittaa maksaa, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti Virpi Lindi Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa.
Virve Järvinen
Totta vai tarua 29.10.2016 08:25

Lapsenkin maksa voi olla rasvoittunut.

Totta. Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasoluista. Maksaan kertynyt rasva häiritsee maksan tehtäviä, kuten sokeritasapainon säätelyä ja myrkyllisten aineiden poistoa elimistöstä.

Vain kolmasosa rasvamaksaan sairastuneista aikuisista on alkoholin riskikäyttäjiä. Syy sairastumiseen niin aikuisilla kuin lapsillakin on useimmiten ylipainossa ja etenkin vyötärölihavuudessa.

Arviolta yli miljoonan suomalaisen maksa on rasvoittunut, ja joukossa on aiempaa useammin lapsia ja nuoria.

Runsas sokerin syönti altistaa rasvamaksalle.

Totta. Liika sokerin saanti voi ajan kanssa johtaa rasvan kertymiseen maksaan. Nykylapset saavat sokeristaan valtaosan juomista, kuten limonadeista, mehuista ja energiajuomista. Niillä on tutkimusten perusteella yhteys lasten ja nuorten rasvamaksaan.

Perinteinen karkkipäivä ei ole paras tapa säädellä lapsen sokerin syöntiä, jos se tarkoittaa sitä, että lapsi saa kerran viikossa syödä makeaa aamusta iltaan. Tällöin määrät kasvavat varmemmin haitallisen suuriksi kuin jos lapsi saisi päivittäin jälkiruoan.

Rasvamaksaa hoidetaan lääkkeillä.

Tarua. Rasvamaksaan ei ole lääkehoitoa. Ei-alkoholin käyttöön liittyvää rasvamaksaa hoidetaan laihduttamalla. Lapselle ei suositella laihduttamista.

Elintapojen korjaaminen terveellisemmiksi saa aikaan sen, että painonnousu tasaantuu pituuskasvun myötä. Aikuisilla liikunnan lisäämisen on todettu hoitavan rasvamaksaa, vaikkei se johtaisi painonpudotukseen.

Keskustelu