Tiesitkö: Jatkuva puuskuttaminen voi kertoa, että elimistö on hapan
Ruokailutottumuksilla ei ole mitään vaikutusta perusterveen ihmisen elimistön happamuuteen, sanoo sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki.
Ihmisen munuaiset säätelevät kehon happamuutta.
Syöminen vaikuttaa elimistön happotasapainoon
Tarua. Elimistön säätelymekanismi on kehittynyt evoluution mittaan pitämään kehon nesteiden, veren ja siten koko elimistön, pH-arvon lukemissa 7,35–7,45 eli lievästi emäksisenä. Terveen ihmisen munuaiset säätelevät happamuutta tehokkaasti eikä elimistön happamuuteen voi vaikuttaa syömisellä suuntaan tai toiseen. Virtsan pH-arvoa voi halutessaan mitata apteekeista saatavilla mittausliuskoilla. Tulos kertoo summittaisesti ravinnon happamuudesta mutta sillä ei ole terveyden kannalta merkitystä.
Elimistön happamoituminen sairastuttaa
Totta. Kyse on tilasta, jolle on kaksi mahdollista syytä. Tunnetumpi on tyypin 1 diabetekseen liittyvä haiman insuliinituotannon romahtaminen ja siitä johtuva veren pH-arvon putoaminen. Potilas on tavallisesti kärsinyt jo jonkin aikaa laihtumisesta, väsymyksestä ja huonosta olosta. Tila todetaan verensokerimittauksella ja se vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Lisäksi happamoituminen voi liittyä munuaissairauksiin, mutta se on erittäin harvinaista.
Hyperventilaatio on yksi happamoitumisen oireista
Totta. Ketoasidoosissa elimistö pyrkii automaattisesti vähentämään liiallista happamuutta poistamalla hiilidioksidia ja hiilihappoa hengityksen kautta. Tämä näkyy potilaassa jatkuvana puuskutuksena.