THL korjasi Seuran löytämän virheen arviostaan: viikon hoitotakuu vaatii enää 1 100–1 800 uutta lääkäriä – Mutta ovatko nämäkin luvut liian korkeita?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Istockphoto
THL toimitti hallitusohjelman tekijöille huhtikuussa arvion, jonka mukaan seitsemän päivän hoitotakuu vaatii 1 600–2 600 uutta lääkäriä. Seura havaitsi laskelmassa virheitä ja kertoi asiasta THL:lle, joka julkisti tänään uudet luvut. Tosin nekin vaikuttavat turhan korkeilta.

Tänään virkaansa astunut Antti Rinteen (sd) hallitus lupaa ohjelmassaan, että tulevaisuudessa terveyskeskuslääkärin pakeille pääsee aina viikossa.

Hoitotakuun tiukennus merkitsisi toteutuessaan melkoista parannusta, sillä nykyään noin puolet terveyskeskusten kiireettömistä potilaista joutuu odottamaan lääkärin vastaanotolle pääsyä yli viikon.

Kun Rinteen hallitusta muodostettiin, hallitusohjelman kirjoittajat pyysivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arviota siitä, kuinka monta uutta lääkäriä pitää palkata terveyskeskuksiin, jotta viikon hoitotakuu toteutuu.

Seura kertoi eilen, että THL:lle annettiin arvion tekoon vain päivä aikaa. Hätäisesti tehdyn laskelman tulos oli, että hoitotakuu vaatii joko 1 600 kokenutta tai 2 600 kokematonta yleislääkäriä.

Haarukan laajuus perustuu tietoon terveyskeskusten arjesta. Potilastyötä pitkään tehneet konkarilääkärit ehtivät hoitaa päivässä selvästi enemmän asiakaskäyntejä kuin vasta valmistuneet.

THL korjasi miljoonavirheen

Seura perehtyi THL:n hallitusneuvottelijoille toimittamaan arvioon ja havaitsi siinä virheitä.

Muistion laskentakaavassa oletettiin virheellisesti, että viime vuonna 3,2 miljoonaa kiireetöntä asiakaskäyntiä olisi vaatinut yli viikon odotuksen ennen  terveyskeskuslääkärille pääsyä. Oikea luku oli kuitenkin noin kaksi miljoonaa.

THL:n edustajat myönsivät reilusti virheen tapahtuneen, kiittivät vinkistä ja julkaisivat tänään uuden arvion: tarve onkin 1 100–1 800 uutta lääkäriä.

Arviossa kannattaa kiinnittää huomiota sen ylälaitaan, joka kuvastaa hoitotakuun vaatimaa uusien kokemattomien lääkärien määrää. On nimittäin varsin todennäköisistä, että uusiin tehtäviin onnistutaan houkuttelemaan vain niukasti kokeneita lääkäreitä.

Uusi arvio perustuu THL:n edustajien mukaan samaan laskentakaavan kuin alkuperäinen arvio. Ainoa muutos oli se, että virheellisen 3,2 miljoonan tilalle vaihdettiin luku 2,1 miljoonaa.

THL korostaa nettisivullaan julkaisemassaan tiedotteessa, että uusi arvio on edelleen hyvin karkea, koska täsmällistä tietoa lääkärien työajan jakautumisesta eri tehtäviin ei ole.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tietojen epävarmuus ei ole ainoa laskelmaan liittyvä ongelma, vaan että itse laskukaavassa on valuvika.

Kuusi asiakasta päivässä

Tarkastellaan ensin nykytilannetta.

Suomessa on yhteensä 3 700 terveyskeskuslääkäriä, jotka hoitivat viime vuonna noin neljä miljoonaa kiireetöntä asiakaskäyntiä. Se tarkoittaa keskimäärin noin 5,5 potilaan kohtaamista työpäivän aikana.

Tämän lisäksi heidän aikaansa kului myös kiireellisten potilaiden hoitamiseen ja muihin tehtäviin, kuten hallintoon. Mutta niiden lisäksi yksi terveyskeskuslääkäri ehti siis auttaa työpäivänsä aikana laskennallisesti viittä ja puolta kiireetöntä asiakasta.

THL lähtee laskelmassaan siitä oletuksesta, että uusi ja kokematon terveyskeskuslääkäri ehtii hoitaa päivässä kuusi kiireetöntä potilasta.

Se on hieman enemmän kuin nykyisten lääkärien suoritustaso, mutta arvio on tuskin pahasti pielessä.

Tulokkaita ei hevin nosteta terveysasemien johtajiksi hallintoa pyörittämään, ja luultavasti kiireellisten potilaiden hoitaminen vie vähemmän heidän aikaansa kuin konkarien.

Laskelman valuvika liittyy työnjakoon

Kuusi asiakaskäyntiä työpäivässä tarkoittaa noin 1 200 käyntiä vuodessa.

THL:n uuden arvion mukaan viikon hoitotakuu vaatii 1 800 uuden yleislääkärin palkkaamista terveyskeskuksiin, jos paikat täytetään kokemattomilla lääkäreillä.

Kertomalla nämä luvut toistensa kanssa on helppo päätellä, että THL arvioi näiden uusien lääkärien hoitavan vuodessa 2 160 000 asiakaskäyntiä.

Se on aika tarkalleen sama luku kuin THL:n tänään ilmoittama uusi korjattu arvio yli viikon odotuksen vaatineiden kiireettömien asiakaskäyntien määrästä: 2,1 miljoonaa.

Toisin sanoen laskelma perustuu siihen ajatukseen, että uudet lääkärit hoitaisivat kaikki ne tapaukset, jotka joutuvat nykyään odottamaan vastaanotolle pääsyä yli viikon.

Juuri tässä piilee laskukaavan valuvika.

Jos 1 800 uudelle lääkärille osoitetaan terveyskeskusten vuosittaisesta noin neljästä miljoonasta kiireettömästä asiakkaasta hieman yli puolet, nykyisille 3 700 terveyskeskuslääkärille jää vastaavasti alle puolet potilaista.

Tällä kaavalla nykyisten terveyskeskuslääkärin vuodessa hoitamien kiireettömien asiakaskäyntien määrä romahtaisi tämän hetkisestä noin 1 100:sta noin 500:aan.

Iso osa heidän työpäivistään kuluisi ajan tappamiseen kahvihuoneessa.

Tämän esimerkin nojalla on aivan ilmeistä, että viikon hoitotakuu ei vaadi läheskään 1 800 uuden lääkärin palkkaamista suomalaisiin terveyskeskuksiin, jos asiakasmäärät pysyvät nykytasolla.

Varmaa on vain epävarmuus

Hallitus lähtee ohjelmassaan siitä, että hoitotakuun kiristys voidaan toteuttaa tuhannella uudella lääkärillä, siis vähäisemmällä määrällä kuin THL esitti.

THL:n laskelmien tarkastelu pistää kysymään, että olisiko uudistus itse asiassa toteutettavissa vieläkin pienemmällä joukolla.

Ainoa varma asia tällä hetkellä näyttäisi olevan se, että kenelläkään ei ole kunnollista tietoa siitä, kuinka monta uutta lääkäriä todella tarvitaan terveyskeskuksiin viikon hoitotakuun mahdollistamiseksi.

Hutera laskelma vaikeuttaa ennustamista

Eräs mielenkiintoinen pohdinnan aihe on se, että kuinka paljon palvelun parantaminen lisää sen käyttöä.

On aivan mahdollista, että jos lääkärin ajan saaminen terveyskeskukseen nopeutuu, osa yksityisten ja työterveyspalvelujen käyttäjistä hakeutuu sinne. Tämä luonnollisesti lisää lääkärien tarvetta terveyskeskuksissa.

THL:n laskelmassa ei ole huomioitu sitä, että asioiden pistäminen kuntoon voi lisätä kysyntää.

Terveyskeskusten palvelun nopeutuminen voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että THL:n viimeisin arvio ei ole puutteistaan huolimatta välttämättä kovin kaukana tulevaisuuden lääkäritarpeesta.

Silti olisi kohtuullista edellyttää, että kun THL tuottaa laskelman lääkärien tarpeesta, se arvioisi ensi vaiheessa mahdollisimman tarkasti, monellako ammattilaisella nykyisten asiakasmäärien aiheuttamat jonot voidaan purkaa.

Kun laskelman ydin on kunnossa, on mielekkäämpää arvioida epävarmuuksia sisältävien muuttujien, kuten mahdollisesti kasvavan kysynnän, vaikutuksia.

Nyt tulevaisuuden ennustamisen on aivan erityisen vaikeaa, sillä laskelman perusta on hutera.

X