Tässä ei ole mitään hauskaa: Kuivatut suot tupruttavat ilokaasua ilmaan

Suomalaiset ovat kuulemma maailman onnellisin kansa. Lisäksi meillä on kuivattuja soita joka notkelmassa.

Olisiko näillä jokin yhteys? Mahdollisesti, sillä kuivatuista soista nousee ilmakehään tonneittain ilokaasua.

Ilokaasu tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole naurun asia. Se on kolmesataa kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, ja se myös säilyy ilmakehässä paljon kauemmin.

Lisäksi ilokaasu aiheuttaa otsonikatoa.

Näin ollen ilokaasun tupruttelua pitäisi pystyä hillitsemään.

Näin ilokaasun tupruttelu alkaa

Virolaisen Tarton yliopiston tutkijat selvittivät ilokaasun muodostumista lähes 60 kohteessa eri puolilla maailmaa, havumetsävyöhykkeeltä sademetsiin.

Aiemmin ilokaasun muodostuminen on yhdistetty typpilannoitteisiin, mutta sitä tiedetään syntyvän maaperässä myös luonnostaan, jos siinä on nitraattia.

Koska soihin ja kosteikoihin on sitoutunut arviolta yli kymmenesosa maapallon typestä, siellä voi erilaisten kemiallisten prosessien kautta syntyä ilokaasua, eli dityppioksidia.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tehokkaimmin ilokaasua syntyi puolikuvassa – tai puolimärässä – nitraattipitoisessa ympäristössä.

Tutkijoiden mukaan luonnonvaraiset suot tai kosteikot ovat niin märkiä, että siellä ilokaasua ei muodostunut merkittäviä määriä.

Jos suo kuitenkin kuivatettiin niin, että se jäi osittain märäksi, ilokaasun tupruttelu alkoi.

Entiset turvepellot pahimmat lähteet

Tutkijat suosittelevat, että jos ilokaasun pääsyä ilmakehään halutaan hillitä, luonnonvaraisia soita ja kosteikkoja on suojeltava kuivumiselta ja kuivatettuja alueita on palautettava entiseen kuntoon.

Myös Suomessa on selvitetty ilokaasun lähteitä, ja näissäkin tutkimuksissa on havaittu, että pahimmat lähteet ovat entiset turvepellot, jotka on otettu maatalous- tai metsityskäyttöön.