Energiayhtiö Kemijoki vastustaa kalatievelvoitetta - Lohi umpikujassa

Vain patojen purkaminen padotuista joista ja kalateiden rakentaminen takaavat sen, että lohi ja meritaimenen saavat luonnollisen elinkierron.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Komeasti loikkaava meritaimen on Suomessa uhanalaisempi kuin missään muualla Euroopassa.

Vain patojen purkaminen padotuista joista ja kalateiden rakentaminen takaavat sen, että lohi ja meritaimenen saavat luonnollisen elinkierron.
(Päivitetty: )
Teksti: Ville Vanhala

Lohi ja meritaimen nousevat kutemaan samoihin jokiin, missä ne ovat syntyneet.

Muutaman vuoden jokipoikasvaiheensa jälkeen niin sanotuiksi smolteiksi kasvaneet poikaset vaeltavat merelle syömään ja kasvamaan. Parin vuoden kuluttua, sukukypsyyden saavutettuaan, ne nousevat takaisin syntymäjokiinsa.

”Saman kalalajin eri jokien tai jopa joenosien kannoissa on perinnöllisiä eroja, joiden perusteella pystytään päättelemään, missä joessa kala on aikanaan kuoriutunut”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Vesivoimarakentamisen ja jokien patoamisen myötä luontaiset lohi- ja meritaimenkantamme ovat pienentyneet.

”Nykyään lohi luokitellaan Suomessa vaarantuneeksi ja meritaimen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.”

Kutua uimarannalla

Koko Pohjanlahdella on enää kolmetoista luontaisina joessa elävää lohikantaa. Suomessa alkuperäisiä lohikantoja on jäljellä ainoastaan Tornionjoessa ja Simojoessa.

Meritaimen on Suomessa uhanalaisempi kuin muualla Itämeren alueella, ja laji on todellisessa vaarassa kadota veistämme.

”Sekä lohen että meritaimenen luonnonkierron käynnistämisellä on kiire”, sanoo Maailman luonnonsäätiön suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Suomessa vaelluskantojen säilyttäminen ja uudistaminen on tähän saakka yritetty toteuttaa istutuksilla.

Ovaskan mukaan luontaisen elinkierron varmistaminen on ainoa keino pitää lohi- ja meritaimenkantamme elinvoimaisina.

Jos lohi tai meritaimen ei pääse kutemaan synnyinvesistöönsä, se yrittää hakea sitä muistuttavaa paikkaa kutuansa varten.

”Mädin tuottaminen ja kutuvaellus vievät valtavasti kalojen energiaa. Lohi kutee yleensä vain kerran, kun taas meritaimen useamman kerran peräkkäisinä vuosina.”

Patoihin törmänneet kalat saattavat laskea kutunsa voimalaitosten ruopattuihin alakanavin, mutta lohet ovat kuteneet jopa Oulun Tuiran uimarannan matalikolla.

”Väärään paikkaan laskettu kutu ei tuota toivottua tulosta, ja seuraava sukupolvi jää syntymättä”, Ovaska sanoo.

Väistetyt velvoitteet

Meritaimen lisääntyi alun perin 60:ssa ja lohi ainakin yli 30:ssa mereen laskevassa joessamme.

Meritaimenkannat ovat taantuneet 1800-luvun loppupuolelta lähtien, ja valtaosa meritaimenistamme hävisi 1970-luvulle tultaessa ympäristön muutosten vuoksi.

Suomessa on tällä hetkellä 221 vesivoimalaa, joista peräti 153 on alle viiden megawatin niin sanottuja pienvesivoimaloita.

”Ne tuottavat sähköä 10–20 taloon, joten hyödyn suhde voimaloiden padoista aiheutuviin haittoihin on kovin vähäinen”, Tapani Veistola sanoo.

Vain kolmasosaan pienvesivoimaloiden vesiluvista sisältyy kalatievelvoite, kolmasosalla on istutus- tai tarkkailuvelvoite, kolmasosalla ei ole lainkaan velvoitteita.

Jos kalatievelvoitetta ei ole, voimayhtiön ei tarvitse edistää uhanalaisten vaelluskalalajien palauttamista patoamiinsa jokiin.

”Pienvoimaloihin on rakennettu yhdeksän kalatietä, vaikka 50 voimalalla on velvoite rakentaa tai sallia kalateiden rakentaminen”, suojeluasiantuntija Matti Ovaska kertoo.

”Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä noin sata kalatietä, mutta voimalaitosten sijaan osa niistä on rakennettu säännöstely- ja pohjapatojen ohitusreiteiksi.”

Luonnollinen uoma

Kalatiet voidaan jakaa karkeasti teknisiin, betonirakenteisin kalateihin ja luonnonmukaisiin ohitusuomiin.

Tekniset kalatiet mahdollistavat lohen ja meritaimenen kaltaisten voimakkaiden kalojen nousun jokea ylös, mutta esimerkiksi vaellussiialle tekniset kalatiet ovat liian vaativia.

Kalateiden ongelmana on myös mereen matkaavien smolttien ajautuminen voimalaitoksen turbiineihin, jolloin suuri osa smolteista menehtyy.

”Ruotsissa ja Norjassa on toteutettu turbiinien ohi ohjaavia rakenteita, mutta alasvaelluksen turvaamisesta on toistaiseksi varsin vähän kokemuksia”, Ovaska kertoo.

Luonnonmukainen ohitusreitti on voimalaitoksen kiertävä, jokeen kaivettu sivu-uoma.

Ovaskan mukaan ohitusuomaan pystytään rakentamaan lisääntymisalueita kaloille ja elinympäristöjä esimerkiksi hyönteisille ja jopa jokihelmisimpukalle.

”Luonnonmukainen ohitusuoma on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin tekninen kalatie.”

Lupakäytäntö ajan tasalle

Kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojemme luonnollisten kantojen turvaaminen ovat Matti Ovaskan mukaan paljolti kiinni voimayhtiöiden yhteistyöhalukkuudesta.

”Periaatteena pitäisi olla, että haitan aiheuttajat eli voimayhtiöt kompensoisivat aiheuttamansa vahingon. Tähän mennessä kalateitä on rakennettu hyvin pitkälti julkisella rahoituksella.”

Kemijoki on ollut 1940-luvulta asti valjastettuna vesivoiman tuottamiseen.

”Vanhanaikainen ja epämääräinen lupakäytäntö pitäisi saattaa ajan tasalle”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

”Jos Kemijoki Oy:n velvoitteet saadaan uudistettua, Kemijokeen saadaan useita kalateitä. Kemijoki vastustaa kalatievelvoitetta, mutta toteutuessaan hanke olisi todella merkittävä ympäristöteko.”

Lue myös:

Helikopteri pelasti lohen: luonnonvarainen järvilohi kutee taas

Järvilohi vaarassa kadota Suomesta – lajia tekohengitetään

 

X