Luvassa lisää mustia talvia – Viekö ilmaston lämpeneminen Suomesta lumet?

Lumen väheneminen on ollut nopeampaa kuin ilmastomallien perusteella on ennustettu.
Ville Vanhala
Tiede & luonto 1.12.2016 19:12

Ensilumi ei välttämättä tarkoita niitä ensimmäisiä lumihiutaleita, jotka leijuvat taivaalta. Ensilumen katsotaan sataneen maahan vasta, kun lumen syvyys on manuaalisesti mitattuna yksi senttimetri ja automaattimittarilla kaksi senttimetriä.

”Pelkkä sentin tai kahden kerros ei edes riitä ensilumeksi. Lumella on oltava riittävä syvyys aamulla kello 9.00”, kertoo tutkija Anna Kontu Lapin ilmatieteellisestä tutkimuskeskuksesta.

Ensilumen määritelmällä on historialliset perusteet. Aiemmin mittaukset tehtiin pelkästään manuaalisesti, joten automaattimittareilla joudutaan noudattamaan samoja manuaalisen mittauksen kriteereitä, jotta pitkät aikasarjat ovat vertailukelpoisia keskenään.

”Aikasarjojen perusteella voidaan seurata sitä, miten talvet lyhenevät ja lumipeite vähenee ilmaston lämpenemisen myötä.”

Kesäkuun nietokset

Lumipeite on pohjoisella pallonpuoliskolla vähimmillään kesäkuussa.

Tutkimusten mukaan kesäkuinen lumenmäärä vähenee peräti 22 prosenttia vuosikymmenen aikana. Ilmaston lämmetessä lumen väheneminen nopeutuu entisestään.

”Jo nyt lumen väheneminen on ollut nopeampaa kuin ilmastomallien perusteella on ennustettu”, Kontu sanoo

Suomessa lumipeitteen hupeneminen ja lumisen ajan lyhentyminen eivät välttämättä vielä näy. Paikalliset vaihtelut ovat suuria niin globaalisti kuin maamme sisälläkin.

”Joissakin maamme mittauspisteissä lumen määrä on vähentynyt mutta joissakin lisääntynyt.”

Lumen määrässä ilmaston lämpenemisen aiheuttama muutos näkyy nopeammin kuin merijäässä, joka pienenee noin 3,8 prosenttia vuosikymmenessä.

Täysin lumettomia talvia ei Suomeen ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.

”Maan eteläosa jää jo nykyään toisinaan ilman lumipeitettä. Jos lumiaika lyhenee esimerkiksi viikolla vuosikymmenessä, muutoksen huomaa käytännössä ainoastaan mittaustuloksista.”

Roudan armoille

Talven lyhenemisessä on suuria paikallisia eroja aivan kuten lumen määrässäkin. Terminen talvi alkaa silloin, kun vuorokauden keskilämpötila jää alle nollan celsius-asteen.

Ilmaston lämpenemisestä huolimatta talvisin tulee edelleenkin kylmiä ajanjaksoja. Jos maassa ei silloin ole suojaavaa lumipeitettä, maahan muodostuva routakerros ulottuu yhä syvemmälle.

” Se vaikuttaa ihmisen rakentamaan infrastruktuuriin ja rakennuksiin”, Kontu sanoo.

”Myös luonto kärsii maan syvemmästä jäätymistä. Kasvien ja eläinten elinolosuhteet heikentyvät merkittävästi.”

Kiteistä palloja

Lumi syntyy jääkiteistä, ilmasta sekä noen ja pölyn kaltaisista epäpuhtauksista. Kiteiden ympärille tiivistyy ilmakehässä kaasusta jäätä. Kun ilma on tarpeeksi kylmää, kasvaneet kiteet satavat lumena maanpinnalle.

”Lumi laskeutuu hiutaleina, mutta maanpinnalla veden haihtuessa hiutale vetäytyy pallomaiseen muotoon”, Kontu kertoo.

”Maassa olevassa lumessa syntyy uusia kiteitä ja vanhoja kuolee pois. Lumen monimutkaisessa rakenteessa tapahtuu koko ajan muutoksia.”

Kevättalvella lumi alkaa huveta auringon vaikutuksesta, vaikka ilma pysyisikin pakkasen puolella.

”Ensin auringonsäteet sitoutuvat lumeen, jolloin tapahtuu haihtumista. Kun lämpötila nousee, lumi alkaa sulaa.”

Eteläisessä Suomessa lumen sulaminen käynnistyy helmikuussa ja Sodankylän korkeudella maaliskuun loppupuolella.

Suomen ennätyshanki mitattiin Enontekiöllä 19. huhtikuuta 1997. Lumen syvyys oli peräti 190 cm.

Keskustelu

Senverran jutun aiheesta, että tuo sulamistrendi vaan kiihtyy entisestään ellei sitä harjoittavaa tahoa saada kuriin. KYLLÄ, olemme törkeän ilmastomanipuloinnin uhreja. Joku taho todellakin säätelee mielin määrin ilmastoamme ja säätilaamme. Tahon intresseissä on ainakin sulattaa pohjoisia jääalueita ja ehkä muuttaa kasvuolosuhteitamme… Näihin johtopäätöksiin olen päätynyt vuosikausia pilvien erikoista(luonnotonta) käyttäytymistä seuraamalla ja viimeaikojen aurinkoisten päivien vähyyden perusteella. Eräs vastaus ja konkreettinen viittaus havaintoihini on Bayer@Monsanto -kaupan yhteydessä esiin tullut kysymys: ”Kenelle kuuluu auringon valo?” Ja kun katsoo kuinka aurinko ”pimennetään”/varjostetaan pilvien avulla järjestelmällisesti päivittäin niin ei voi kuin todeta: Jollekin se auringon valo nykyään tosiaankin kuuluu…