Luvassa lisää mustia talvia - Viekö ilmaston lämpeneminen Suomesta lumet?

Lumen väheneminen on ollut nopeampaa kuin ilmastomallien perusteella on ennustettu.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lumen väheneminen on ollut nopeampaa kuin ilmastomallien perusteella on ennustettu.
Teksti:
Ville Vanhala

Ensilumi ei välttämättä tarkoita niitä ensimmäisiä lumihiutaleita, jotka leijuvat taivaalta. Ensilumen katsotaan sataneen maahan vasta, kun lumen syvyys on manuaalisesti mitattuna yksi senttimetri ja automaattimittarilla kaksi senttimetriä.

”Pelkkä sentin tai kahden kerros ei edes riitä ensilumeksi. Lumella on oltava riittävä syvyys aamulla kello 9.00”, kertoo tutkija Anna Kontu Lapin ilmatieteellisestä tutkimuskeskuksesta.

Ensilumen määritelmällä on historialliset perusteet. Aiemmin mittaukset tehtiin pelkästään manuaalisesti, joten automaattimittareilla joudutaan noudattamaan samoja manuaalisen mittauksen kriteereitä, jotta pitkät aikasarjat ovat vertailukelpoisia keskenään.

”Aikasarjojen perusteella voidaan seurata sitä, miten talvet lyhenevät ja lumipeite vähenee ilmaston lämpenemisen myötä.”

Kesäkuun nietokset

Lumipeite on pohjoisella pallonpuoliskolla vähimmillään kesäkuussa.

Tutkimusten mukaan kesäkuinen lumenmäärä vähenee peräti 22 prosenttia vuosikymmenen aikana. Ilmaston lämmetessä lumen väheneminen nopeutuu entisestään.

”Jo nyt lumen väheneminen on ollut nopeampaa kuin ilmastomallien perusteella on ennustettu”, Kontu sanoo

Suomessa lumipeitteen hupeneminen ja lumisen ajan lyhentyminen eivät välttämättä vielä näy. Paikalliset vaihtelut ovat suuria niin globaalisti kuin maamme sisälläkin.

”Joissakin maamme mittauspisteissä lumen määrä on vähentynyt mutta joissakin lisääntynyt.”

Lumen määrässä ilmaston lämpenemisen aiheuttama muutos näkyy nopeammin kuin merijäässä, joka pienenee noin 3,8 prosenttia vuosikymmenessä.

Täysin lumettomia talvia ei Suomeen ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.

”Maan eteläosa jää jo nykyään toisinaan ilman lumipeitettä. Jos lumiaika lyhenee esimerkiksi viikolla vuosikymmenessä, muutoksen huomaa käytännössä ainoastaan mittaustuloksista.”

Roudan armoille

Talven lyhenemisessä on suuria paikallisia eroja aivan kuten lumen määrässäkin. Terminen talvi alkaa silloin, kun vuorokauden keskilämpötila jää alle nollan celsius-asteen.

Ilmaston lämpenemisestä huolimatta talvisin tulee edelleenkin kylmiä ajanjaksoja. Jos maassa ei silloin ole suojaavaa lumipeitettä, maahan muodostuva routakerros ulottuu yhä syvemmälle.

” Se vaikuttaa ihmisen rakentamaan infrastruktuuriin ja rakennuksiin”, Kontu sanoo.

”Myös luonto kärsii maan syvemmästä jäätymistä. Kasvien ja eläinten elinolosuhteet heikentyvät merkittävästi.”

Kiteistä palloja

Lumi syntyy jääkiteistä, ilmasta sekä noen ja pölyn kaltaisista epäpuhtauksista. Kiteiden ympärille tiivistyy ilmakehässä kaasusta jäätä. Kun ilma on tarpeeksi kylmää, kasvaneet kiteet satavat lumena maanpinnalle.

”Lumi laskeutuu hiutaleina, mutta maanpinnalla veden haihtuessa hiutale vetäytyy pallomaiseen muotoon”, Kontu kertoo.

”Maassa olevassa lumessa syntyy uusia kiteitä ja vanhoja kuolee pois. Lumen monimutkaisessa rakenteessa tapahtuu koko ajan muutoksia.”

Kevättalvella lumi alkaa huveta auringon vaikutuksesta, vaikka ilma pysyisikin pakkasen puolella.

”Ensin auringonsäteet sitoutuvat lumeen, jolloin tapahtuu haihtumista. Kun lämpötila nousee, lumi alkaa sulaa.”

Eteläisessä Suomessa lumen sulaminen käynnistyy helmikuussa ja Sodankylän korkeudella maaliskuun loppupuolella.

Suomen ennätyshanki mitattiin Enontekiöllä 19. huhtikuuta 1997. Lumen syvyys oli peräti 190 cm.

Tiesitkö?

  • Lumikiteiden muoto riippuu lämpötilasta, kosteudesta sekä kiteiden syntypaikassa ja matkasta maanpinnalle. Jääkiteiden rakenteesta riippuen hiutaleista voi tulla esimerkiksi kuusikulmaisia levyjä, neulasia tai haaroittuvia tähtiä.
  • Lumikiteiden muoto, koko ja sidostuneisuus muuttuvat myös maassa koko ajan. Muuttumista eli metamorfoosia on kolmea lajia: sulamis-jäätymismetamorfoosia, hajottavaa metamorfoosia ja rakentavaa metamorfoosia.
  • Lumipeite heijastaa merkittävästi enemmän auringon lyhytaaltoista säteilyä kuin paljas maa. Vastasatanut puhdas ja kuiva lumi heijastaa 80–90 prosenttia auringonsäteilystä ja lähes kaksinkertaistaa valon määrän.
X