Haiseeko kodissasi mädäntynyt vadelma? Varo luteita!

Luteen kyky imeä verta ihmisestä on perua ajalta, kun ihminen asui luolassa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Luteiden häätämiseen tarvitaan ammattilaisen apua.

Luteen kyky imeä verta ihmisestä on perua ajalta, kun ihminen asui luolassa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

Jos petivaatteista tai makuuhuoneen lattialta löytyy pieniä, punertavia täpliä, se kertoo, että talossa on seinäluteita eli lutikoita.

”Täplät ovat lutikan ulosteläikkiä. Itse lutikkaa näkee varsin harvoin, sillä se liikkuu pelkästään öisin”, kertoo Turun yliopiston eläinmuseon museomestari Veikko Rinne.

Lutikat elävät ihmisasunnoissa, koska ihmisen veri on lutikoiden pääasiallista ravintoa. Lutikka imee ihmisestä verta hyttysen tavoin imukärsällään. Imukohtaa ei välttämättä heti edes huomaa, mutta lutikan purema saattaa ruveta myöhemmin kutisemaan.

”Lutikat ovat sinänsä vaarattomia, sillä niiden ei tiedetä levittäneen ihmiseen sairauksia.”

Mönkivä tuliainen – seinälude lisääntyy nopeammin likaisissa asunnoissa

Lutikka levisi Pohjoismaihin 1800-luvun alussa, mutta 1950-luvulla se oli jo käytännössä hävitetty koko Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Nyt seinäludetta on taas tavattu myös Suomesta. Yleisin syy lutikan leviämiseen on matkustaminen.

”Lutikka siirtyy matkatavaroiden mukana maasta toiseen. Lutikat ovat myös tulleet vastustuskykyisiksi useille hyönteismyrkyille”, Rinne kertoo.

Seinäluteet lisääntyvät ympäri vuoden. Muutaman lutikan yhteisö saattaa kasvaa piilopaikoissaan nopeasti satojen lutikoiden joukoksi.

Lika ei ole lutikalle elinehto, mutta lutikka lisääntyy nopeammin asunnoissa, joiden hygieniatasosta ei huolehdita.

Lutikoita on haettu asunnoista niiden etsimiseen koulutettujen koirien avulla.

”Jos lutikoita on paljon, myös ihminen pystyy haistamaan niille ominaisen mädäntyneen vadelman hajun.”

Seinälude voi elää jopa pari vuotta

Lutikka on alun perin lepakoiden loinen, ja mahdollisuuksien mukaan se käyttää yhä ravinnokseen lepakoiden verta.

”Lutikka on todennäköisesti oppinut imemään verta ihmisestä jo silloin, kun ihmiset ja lepakot elivät samoissa luolissa”, Rinne kertoo.

Lutikka voi elää muutaman vuoden ikäiseksi, ja se pystyy olemaan syömättä jopa vuoden.

Syödessään lutikka imee itsensä niin täyteen verta, että sen takaruumiin jaokkeiden välissä oleva joustava kalvo antaa periksi ja takaruumis pullistuu pyöreäksi.

Naaraan takaruumis pyöristyy myös silloin, kun se muodostaa munia.

”Lutikoiden poikaset imevät ravintonsa aikuisten lutikoiden ulosteläikistä tai myös suoraan aikuisten takaruumiista.”

Laukut lauteille

Seinälude on yli 500 ludelajistamme ainoa, joka elää sisätiloissa.

Lutikoiden häätämisessä on aina syytä kääntyä ammattimaisten torjuntayritysten puoleen.

Lutikoiden pääsyn sisätiloihin voi ehkäistä esimerkiksi lämmittämällä matkatavarat saunassa, kun palaa ulkomaanmatkalta.

”Lutikka viihtyy huoneenlämmössä, mutta se menehtyy jo +45 celsius-asteessa”, Rinne kertoo.

Luonnonvarainen lude on hyönteinen, jolla on oma tehtävässä ravintoketjussa.

”Luonnossa luteet ovat kasvinsyöjiä, mutta ne saattava imeä kasvin siemeniä. Luteet itse taas ovat useiden hyönteissyöjälajien saaliseläimiä.”

Lue myös: Katso kuvat! Luteiden puremat ovat yllättävän yleisiä – Näin tunnistat verenhimoisen lutikan puremajäljen

X