Humalainen tilhi? Lenteleekö käyneitä pihlajanmarjoja syönyt lintu päissään?
Tilhi syö talvisin pääasiassa käyneitä pihlajanmarjoja.
Töyhtöpäinen tilhi on kaunis lintu.
Kun syksyn kääntyessä talveksi maa alkaa routia ja saa lumipeitteen, tilhiparvet lehahtavat taas pihlajin.
Pihlajanmarjat ovat tilhien tärkeintä talviravintoa. Käyneet pihlajanmarjat sisältävät alkoholia, mutta tilhet eivät marjoja syödessään humallu.
”Marjojen sisältämä alkoholimäärä on vähäinen, ja tilhen maksa polttaa sitä nopeasti”, kertoo Mikko Haapoja Suomenselän Lintutieteellisestä yhdistyksestä.
Tarina humalassa lentävistä tilhistä lienee syntynyt siitä, että tilhiä menehtyy tapaturmaisesti, kun ne törmäävät ikkunoihin.
”Peräti puolet kaikista kuolleista tilhistä on löydetty ikkunoiden alta. Törmäykset johtunevat siitä, että tilhet eivät erota ympäristöstä läpinäkyvää ikkunaa ja lentävät sitä päin.”
Pörhistelyä pakkasessa
Tilhen tunnistaa helposti ulkonäöstään. Sekä naaraalla että koiraalla on päässään komea töyhtö
”Naaras on väritykseltään hieman koirasta himmeämpi. Lisäksi koiraalla on siivissään enemmän punaisia piikkikuvioita ja ne ovat pitempiä kuin naaraalla”, Haapoja kertoo.
Talvella tilhet hakeutuvat parvina pihlajiin. Töyhtöpäät eivät kaihda rakennettujakaan ympäristöjä, vaan pakkaspäivänä niitä nähdään jopa aivan kaupunkien keskustoissa. Illan hämärtyessä tilhet hakeutuvat suojapaikkoihinsa yöpymään.
”Tilhelle talvi on eloonjäämiskamppailua. Sen energia kuluu ravinnonhankintaan ja lämpimänä pysymiseen. Höyheniään pörhistelemällä tilhi estää pakkasilla lämpöä karkaamasta.”
Metsän siimeksessä
Talvella huomiota herättävä lintu on kesällä käytännössä näkymätön, sillä keväällä tilhet vetäytyvät metsiin pesimään.
Tilhi rakentaa risuista, jäkälistä ja sammalista pesänsä havupuun oksanhankaan lähelle runkoa. Naaras munii kesäkuun alussa 4–7 munaa, joista poikaset kuoriutuvat reilun parin viikon hautomisen jälkeen.
Tilhi on boreaalisen havumetsävyöhykkeen lintulaji. Suomessa tilhen pääasiallinen pesimisalue sijoittuu Oulun pohjoispuolelle, mutta se pesii hieman harvinaisempana myös Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.
”Kesällä tilhi syö proteiinipitoista hyönteisravintoa, mutta siirtyy syömään marjoja heti niiden kypsyttyä. Myös kevätravinto muodostuu hyvin pitkälti talvehtineista marjoista.”
Suomesta Siperiaan
Tilhi on osittaismuuttaja, joka siirtyy syksyn myötä pihlajanmarjojen perässä pohjoisesta etelään.
Suomessa pesiviä ja kuoriutuvia tilhiä kulkeutuu kuitenkin myös maamme rajojen ulkopuolelle, jopa tuhansien kilomerin päähän pesimäseuduiltaan.
Maassamme rengastettuja tilhiä on tavattu Ranskasta, Italiasta, Norjasta, Kreikasta ja Islannista.
Tiettävästi pisimmän vaelluksen tehnyt rengastettu tilhi matkasi Suomen Lapista Venäjän Etelä-Siperiaan.
”Kyseinen tilhi rengastettiin Rovaniemellä helmikuussa 2003 ja löydettiin Irkutskin kaupungin liepeiltä saman vuoden joulukuussa”, Haapoja kertoo
”Lentomatkaa rengastuspaikalta toiseen kertyi 4 387 kilometriä.”