Hyvä mieli metsästä

Luonto on ihmeellinen paikka. Se rauhoittaa, virkistää ja laskee verenpainetta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Luonto on ihmeellinen paikka. Se rauhoittaa, virkistää ja laskee verenpainetta.
Teksti:
Ville Vanhala

Suomalaiset ovat yhä metsien kansaa.

Vaikka yhä suurempi osa väestöstä asuu tätä nykyä urbaanissa ympäristössä, eivät suomalaiset ole unohtaneet metsää.

”Liki kaikilla meillä on myönteisiä mielikuvia tai muistoja metsästä ja laajemmin luonnosta. Metsä kuuluu suomalaisten arvomaailmaan ja se on meille myös voimavara”, kertoo projektipäällikkö Kati Vähäsarja Metsähallituksesta.

Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan jopa hyvin lyhytaikainen metsässä poikkeaminen vaikuttaa ihmisen psyykeen ja fysiikkaan.

”20 minuuttia metsässä rentouttaa, saa unohtamaan stressin ja kohottaa mielialaa.”

Rauhoittavia ärsykkeitä

Ihmisten kasvaneelle henkiselle ja fyysiselle kuormitukselle on ruvettu etsimään vastavoimaa metsästä ja luonnosta. Metsän terveysvaikutuksia tutkitaan Suomen lisäksi koko ajan eri Euroopan valtioissa ja myös Japanissa.

Tutkimuksen mukaan meidän ei tarvitse tietoisesti huomioida luonnosta saatavia ärsykkeitä, vaan metsää pidetään jo itsestään selvästi mieluisana
ympäristönä.

”Värit ja tuoksut ovat levollisia. Kesällä vallitsee vihreys ja talvisin rauhoittava valkoinen. Myöskään metsän äänet eivät ärsytä toisin kuin rakennetun ympäristön äänimaailmaa saattaa tehdä”, Vähäsarja kertoo.

Metsässä rauhoituttaessa sydämen lyöntitiheys, verenpaine ja stressihormonitaso laskevat.

Toisaalta metsällä on myös piristävä vaikutus. Luonnon parissa uupumus ja väsymys hellittävät ja sen myötä aktiivisuus ja energisyys lisääntyvät.

Luontaista liikkumista

Suomaiset mieltävät yhä metsän yksinäisen rauhoittumisen ympäristöksi. Sitäkin se toki on, mutta metsän on todettu lisäävän myös sosiaalisuutta ihmisten välillä.

Kun yksi ryhmä maahanmuuttaja- ja toinen erityistä tukea vaativia nuoria vietti pari leiripäivää metsässä, heistä muodostui yhtenäinen joukko.

”Normaalisti ryhmien välillä olisi ollut konfliktiherkkyyttä. Metsä ja luonnossa tapahtunut toiminta hitsasivat heidät kuitenkin melko yhtenäiseksi ryhmäksi”, Vähäsarja kertoo.

Metsähallituksen omassa hankkeessa metsään vietiin liikuntaa laiminlyöneitä, ylipainoisia miehiä. Luonnon parissa he löysivät liikkumisen ilon.

”Metsässä liikkuminen tuntuu luontaiselta ja helpolta. Se ei ole suorittamista ja siksi siinä säilyy liikkumisen ilo.”

Rauhaa kaupunkiluonnosta

Suomalaisten vanhempi ikäpolvi on tottunut liikkumaan luonnossa. Vähäsarjan mukaan nykyään ei kuitenkaan voida enää olettaa, että kaikki suomalaiset osaisivat hakeutua metsään rauhoittumaan.

”Luonnossa liikkumisen tueksi tarvitaan ohjaavia luonto liikunta- ja kuntoutuspalveluja. Jos kuntosaleilla on personal trainer, miksei metsässä voisi olla natural trainer?”

Ikääntyvien ihmisten luontoharrastusta taas rajoittaa ennen pitkää fyysisen kunnon heikentyessä luontoon pääsemisen vaikeus.

Vähäsarja kuitenkin muistuttaa, että metsään ja luonnon pariin pääseminen ei edellytä välttämättä syvimpään metsään menemistä.

”Luonto on lähellä suomalaisia kaupunkeja ja jopa osa niitä. Esimerkiksi Helsingin Keskuspuistossa voi jo kokea luontoelämyksiä ja tuntea luonnon rauhoittavan vaikutuksen.”

X