Ilmaston lämpeneminen tuonee yhä rajumpia myrskyjä

Euroopan myrskytuhot ovat kolminkertaistuneet vuoden 1990-jälkeen. Ilmaston lämpenemisen myötä rajuilmojen uskotaan voimistuvan nykyisestään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tapani-myrsky aiheutti laajoja tuhoja tapaninpäivänä 2011. Puita kaatui paljon muun muassa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan metsissä.

Euroopan myrskytuhot ovat kolminkertaistuneet vuoden 1990-jälkeen. Ilmaston lämpenemisen myötä rajuilmojen uskotaan voimistuvan nykyisestään.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

Janika, Tapani, Asta, Veera, Lahja ja Sylvi ovat 2000-luvulla Suomea ravistelleita raskaan sarjan myrskyjä ja rajuilmoja.

Myrskyt johtuvat matalapaineista. Rajuilmat puolestaan ovat kesäisiin ukkostilanteisiin liittyviä, vaarallisia sään ääri-ilmiöitä.

Myrskyjen ja rajuilmojen aikana jopa yli 40 metriä sekunnissa puuskittain puhaltanut tuuli aiheuttaa maassamme paljon laajoja metsätuhoja. Metsärakenteesta riippuen metsistämme on menetetty miljoonasta neljään miljoonaan kuutiometriä puuta myrskyä kohden.

”Huippulämmin kesä 2010 päättyi neljään peräkkäiseen rajuilmaan, joissa menetettiin yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä metsää”, sanoo yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteenlaitokselta.

Myös talvisin syntyy paljon tuhoja. Gregowin mukaan talvimyrskyt voivat jatkossa voimistua entisestään ja myrskyjen määrän voidaan olettaa lisääntyvän.

Myrskyradan pauhut

Suomi kuuluu Pohjois-Atlantilta Eurooppaan ulottuvaan myrskyrataan.

Ilmakehän suuren kiertoliikkeen mukana liikkuvat matala- ja korkeapaineet saavat alkunsa ilmakehän lämpötilaeroista.

”Toisinaan matala- ja korkeapaineiden väliset paine-erot kasvavat myrskyradan alueella hyvin suuriksi, jolloin kehittyy syviä myrskymatalapaineita ja niiden vastapareiksi vahvoja korkeapaineita”, Gregow sanoo.

Lisäenergiaa myrskyt saavat merivedestä. Suomen myrskyalttiimpia alueita ovat maan etelä-, länsi- ja keskiosat sekä Lapin tunturit.

Suomeen ei kuitenkaan voi koskaan syntyä syyskuussa Karibialla, Meksikonlahdella ja Keski-Atlantin eteläosissa raivonneiden Irman ja Marian kaltaisia hurrikaaneja, joissa tuulenvoimakkuudet ovat jopa yli 80 metriä sekunnissa.

”Ilmakehän rakenne on Suomessa erilainen kuin Karibialla, eikä merivesi ole yhtä lämmintä. Meille voi kuitenkin yltää hurrikaanista muuntautuneita, Suomessa vuonna 1982 metsätuhoja aiheuttaneen Mauri-myrskyn kaltaisia häiriöitä.”

Katastrofaalisia rajuilmoja

Euroopassa lisääntyneiden metsätuhojen on arvioitu johtuvan puun kokonaismäärän kasvusta sekä nykyaikaisista metsänhoitokäytännöistä ja metsien kuusivaltaistumisesta.

”Pahimpien myrskytuhojen äkillisen kolminkertaistumisen taustalla on kuitenkin myrskyilmaston muutos”, Gregow sanoo.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin Eurooppaan osuneiden voimakkaiden myrskyjen aiheuttamia metsätuhoja, joita verrattiin metsänkasvuun vuosina 1951–2010.

”56 myrskyn otannasta ilmeni, että 1990- ja 2000-luvulla Euroopan myrskyt ovat olleet kolme ja puoli kertaa voimakkaampia kuin aikaisemmin”, Gregow kertoo.

Euroopan myrskyjä voidaan luonnehtia sekä voimakkuudeltaan että laajuudeltaan katastrofaalisiksi.

”Myrskyjen voimakkaimmat puuskat ovat puhaltaneet enimmillään jopa 50–60 metriä sekunnissa, kun puu katkeaa jo tuulen puuskanopeuden ylittäessä 42 metriä sekunnissa.”

Lothar ja Gudrun

Myrskyjen laajuutta on mitattu sillä, miten suurelta alueelta ne jättävät jälkeensä metsätuhoja. Eurooppaa vuosien 1999–2009 välillä ravistelleet katastrofaaliset myrskyt ovat tuhonneet metsiä miljoonien neliökilometrien alueilta.

Esimerkiksi vuoden 1999 Lothar-myrsky aiheutti metsätuhoja varsinkin Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa.

Ruotsin eteläosiin tammikuussa 2005 osuneen poikkeuksellisen rajun Gudrun-myrskyn arvioitiin tuhonneen puuta noin 75 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa koko Suomen metsäteollisuuden vuotuista puunkäyttöä.

Gregovin mukaan Gudrun olisi voinut olla vielä tuhoisampi, jos sen esiintymisalue ei olisi rajoittunut kummaltakin sivulta mereen.

Roudan suoja pettää

Ilmastonmuutoksen uskotaan kasvattavan myrskyriskiä. Ilmaston lämmetessä myrskyrata-alueella merivesi lämpenee ja matalapainetoiminta muuttuu siten, että myrskyjen lisääntymisen ohella osa niistä myös voimistuu ja niiden kesto pitenee.

Skenaarion mukaan arktisen alueen muutosten, kuten merijään vähenemisen takia ilmaan vapautuu nykyistä enemmän energiaa ja ilmakehän suuri kiertoliike muuttuu. Jäätiköiden sulaessa myös myrskyrata laajenee pohjoiseen ja itään.

”Ilmastonmuutostutkimuksella yritämme selvittää, minkälaisia riskejä ilmastonmuutos tuo mukanaan ja miten muutosta voitaisiin hillitä, jotta riskit eivät toteutuisi”, Gregow sanoo.

Ilmaston lämpeneminen merkitsee Suomessa nykyistä huomattavasti lauhempia talvia. Jos puita tukevaa routakerrosta ei synny, talvimyrskyjen aiheuttamat metsätuhot tulevat moninkertaistumaan nykyisestä.

”Ilmaston lämpenemisen seurauksena myrskyjen aikaikkuna pitenee. Suomessa talvimyrskyt ajoittuvat pääosin marras- ja maaliskuun välille. Jatkossa myrskykausi voi alkaa jo elokuussa.”

Vakavia varoituksia

Hilppa Gregow korostaa, että Suomessa pitäisi huomioida nykyistä paremmin myrskyjen mukanaan tuomat riskit.

Hänen mukaansa myrskyvaroituksiin ei suhtauduta vieläkään tarpeeksi vakavasti. Jos myrskyihin varauduttaisiin paremmin, niiden tuhoja voitaisiin vähentää. Kokonaan tuhoja ei tietenkään voi koskaan estää.

Ilmastonmuutos etenee, ellei sitä pystytä hillitsemään kansainvälisellä yhteistyöllä.

”Kysymys on poliittisista päätöksistä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen pitäisi ehdottomasti saada mukaan kaikki maapallon valtiot.”

Lue lisää:

Luvassa lisää mustia talvia – Viekö ilmaston lämpeneminen Suomesta lumet?

Ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomen puulajistoa – Lehtipuut lisääntyvät, kuuset kärsivät

X