Karhu on Virossa arvostettu saalis - karhunkaatomatkat kiinnostavat suomalaisiakin metsästäjiä
Viron karhuilla on erilainen geeniperimä kuin niiden suomalaisilla lajitovereilla. Ulkonäössä tai rakenteessa ei kuitenkaan ole eroja.
Virolainen karhu ei poikkea ulkonäöltään tai rakenteeltaan suomalaisesta lajitoveristaan.
Myös Virossa on Suomen tavoin tavattu karhuja pihamailla. Etenkin keväällä ja alkukesästä naaraat pentuineen saattavat hakeutua asumusten lähistölle, jotta urokset eivät tulisi tappamaan pentuja saadakseen naaraat uudestaan kiimaan.
”Ilmiö on samanlainen kuin Suomessa. Naaraskarhut käyttävät ihmiskilpiä pentujensa suojaksi. Konsti on osoittautunut toimivaksi”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Virossa elää noin 700 karhua. Tiheimmillään mesikämmeniä esiintyy Viron keski- ja koillisosan laajoilla metsäalueilla. Tallinnan itäpuolella karhun elinpiiri ulottuu aina Suomenlahden rannikolle saakka.
”Noin puolet Viron 40 000 neliökilometrin pinta-alasta on karhujen pentutuottoaluetta, mutta karhuja tavataan satunnaisesti kautta maan.”
Viron karhut eteläistä kantaa
Viron karhut poikkeavat geneettiseltä perimältään suomalaisista lajitovereistaan. Eroja on ennen kaikkea lajin historiallisessa levittäytymisessä.
Suomen karhuissa on sekä eteläistä että pohjoista perimää, kun taas Viron karhut edustavat puhtaasti eteläistä kantaa.
Virolainen karhu ei kuitenkaan poikkea ulkonäöltään tai rakenteeltaan suomalaisesta lajitoveristaan.
Vaikka etenkin Viron keskialueilla saattaa olla runsaasti lunta ja kireitä pakkasia, talvi on Suomenlahden eteläpuolella aina lyhyempi kuin Suomessa.
”Karhun talviunet jäävät Virossa lyhyemmiksi kuin Suomessa. Virossa karhuilla on myös aikaisemmin keväällä saalistettavanaan hirvieläinten vasoja.”
Arvostettu saalis – karhunkaatomatkat kiinnostavat suomalaisia
Suomesta järjestetään metsästäjille karhunkaatomatkoja Viroon.
Ilpo Kojolan mukaan metsästysturismille Viroon ei ole mitään esteitä, sillä metsästystä valvotaan ja karhukantoja seurataan lähes samalla tavalla kuin Suomessa.
Eurooppalaisen säännöstön mukaan karhun kaatomäärä ei saa ylittää kymmentä prosenttia kannan koosta, jotta laji säilyy elinvoimaisena.
”Itäisessä Suomessa kaatolupien määrä on kuitenkin prosentuaalisesti suurempi, koska karhuja kulkeutuu Venäjän rajan yli Suomen puolelle.”
Virossa karhuja ei salametsästetä, sillä karhua pidetään Virossa Suomen tavoin arvokkaana metsästyskohteena.
Kojolan mukaan metsästäjien omavalvonta toimii sekä Virossa että Suomessa paremmin karhun kuin suden osalta.
Ansiokasta tutkimusta
Vielä puoli vuosisataa sitten Virossa eli ainoastaan noin sata karhua, mutta suojelutoimin ja metsästyksen rajoitusten ansiosta kanta on saatu nousemaan nykyiselle tasolle.
Sen sijaan Latviassa arvioidaan elävän ainoastaan kymmenkunta karhua.
Useimmista läntisen Euroopan maista karhu on metsästetty sukupuuttoon.
”Toisen maailmansodan aikana esimerkiksi Valko-Venäjällä karhua metsästettiin ruoan puutteessa ihmisten ravinnoksi”, Kojola kertoo.
Nykyään Euroopan tihein karhukanta lienee Karpaattien vuoristossa, missä arvioidaan elävän 4 000–5 000 karhua.
Virossa karhukannan seurantaan ja hoitoon on haettu mallia Suomesta.
Kojolan mukaan Viro tunnetaan nykyisin pitkälle edistyneestä karhujen geneettisestä ja ekologisesta tutkimustyöstä.
Tiesitkö?
©ISTOCK
1. Arvioidaan, että Virossa on noin 200–260 sutta. Määrä on jotakuinkin sama kuin Suomessa. Baltian, Suomen ja Skandinavian sudet kuuluvat Länsi-Venäjän susikantaan.
2. Virossa elää noin 800 ilvestä. Vielä viisikymmentä vuotta sitten ilveksiä oli vain reilut sata. Rauhoituksen ja metsästysrajoitusten myötä Viron Ilveskannan kehitys on verrattavissa Suomeen. Meillä ilveksiä elää noin 3 000.
3. Viimeiset ahmat ovat tiettävästi eläneet Virossa 200–300 vuotta sitten. Ahma metsästettiin Virosta sukupuuttoon, ja se elää nykyään pohjoisena lajina vain Pohjoismaissa ja Venäjällä.