Kiusaaminen ei ole koskaan leikkiä eikä siihen pidä antaa mahdollisuuksia edes sisaruksille: Psykoottisten häiriöiden ja itsemurhan riski kasvaa merkittävästi
Tuhansilla lapsilla tehty seurantatutkimus kertoo, että kiusaaminen voi näkyä jo viiden vuoden päästä paranoidisina ajatuksina.
Kiusaaminen lapsuudessa voi sekoittaa mielen myös silloin, kun kyse on sisarusten välisestä kiusaamisesta.
Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että lapsuudessa sisarustensa kiusaamisen kohteiksi joutuneilla oli kolme kertaa suurempi riski psykoottiselle häiriölle.
Psykoottiset häiriöt, kuten skitsofrenia, aiheuttavat epänormaaleja ajatuksia ja näkemyksiä, ja niihin kytkeytyy usein hallusinaatioita tai harhaluuloja.
Näistä sairauksista kärsivillä esiintyy usein vakavaa ahdistusta sekä muutoksia käyttäytymisessä ja mielialassa. Heillä on myös huomattavasti suurempi riski itsemurhalle.
Itsesyytöksiä ja sosiaalisia vaurioita
Tutkimuksessa oli mukana lähes 3 600 lasta, jotka olivat iältään 12-vuotiaita. He vastasivat kyselyyn, joka koski sisarusten välistä kiusaamista.
Tutkittavista 664 oli kiusaamisen uhreja, 486 oli kiusaajia ja 771 oli sekä kiusaajia että kiusattuja.
Kun tutkittavat täyttivät 18 vuotta, he kävivät läpi kliinisiä kokeita. Tähän ikään mennessä koko tutkimusjoukosta 55:lle oli kehittynyt psykoottinen häiriö.
Tutkijat havaitsivat, että mitä useammin lapset olivat osallisena kiusaamisessa – joko kiusaajana tai kiusattuna – sitä todennäköisemmin heille kehittyi psykoottinen häiriö.
Jos kiusaamista esiintyi useita kertoja viikossa tai kuukaudessa, psykoottinen häiriö kehittyi 2–3 kertaa todennäköisemmin.
Suurin riski oli kiusaamisen uhreilla ja niillä, jotka olivat sekä kiusaajia että kiusattuja.
Lapsille, jotka olivat olleet kiusattuja sekä kotona että koulussa, kehittyi neljä kertaa todennäköisemmin psykoottinen häiriö verrattuna tilanteeseen, jossa osallisuutta kiusaamisessa ei ollut.
”Vasta hiljattain on huomioitu, että sisarusten kiusaaminen on trauma, joka voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin, kuten psykoottisiin häiriöihin”, tutkimusjohtaja Dieter Wolke kertoo.
”Lapset viettävät runsaasti aikaa sisarustensa kanssa, ja jos heitä kiusataan tai suljetaan pois, tämä voi johtaa sosiaaliseen vaurioon ja itsesyytöksiin ja vakavaan mielenterveyshäiriöön – kuten tässä on esitetty ensimmäistä kertaa.”
Kiusatut lapset tarvitsevat enemmän apua
Koulukiusaaminen voi aiheuttaa aikuisikään jatkuvia mielenterveysongelmia.
JAMA Psychiatry -lehdessä marraskuussa 2017 julkaistussa tutkimuksessa – jossa oli mukana kaikkiaan 11 108 lasta – vertailtiin toisiinsa 11-vuotiaita kaksosia, joista toinen oli ollut kiusattu ja toinen ei.
Kaksosia tutkimalla tutkijat kykenivät erottamaan paremmin kiusaamisen suorat vaikutukset perinnöllisestä sairastumisalttiudesta.
Kun erilaiset sekoittavat tekijät oli poissuljettu, kiusatuilla ilmeni selvästi todennäköisemmin masennusta, ahdistuneisuutta, impulsiivisuutta, ylivilkkautta, huolimattomuutta ja käytöshäiriöitä.
Ahdistusta ilmeni vielä kahden vuoden jälkeen kiusaamisesta, mutta viisi vuotta myöhemmin edellä mainittuja oireita ei ilmennyt.
Sen sijaan heillä ilmeni tässä vaiheessa todennäköisemmin paranoidisia ajatuksia. Niille on tyypillistä pysyvä epäluottamus ja epäluuloisuus muita ja muiden motiiveja kohtaan.
Lisäksi näillä 16-vuotiailla ilmeni kognitiivista epätasapainoa – silloin ajatuksilla on taipumus suistua raiteiltaan.
Tutkimusjohtaja Jean-Baptiste Pingaultin mukaan kiusaamisen haitalliset vaikutukset osoittavat, että nykyistä enemmän on tehtävä kiusattujen lapsien auttamiseksi.
”Kiusaamisen lopettamiseen pyrkivien toimien lisäksi meidän on myös autettava kiusattuja lapsia tukemalla heidän sinnikkyyttään paranemisen polulla. Tuloksemme korostavat lasten ja nuorten mielenterveyden jatkuvaa tukemista”, Pingault sanoo.
Suomessa työpaikkakiusaaminen yleistä
Suomessa myönteinen kehitys on ollut, että koulukiusaaminen on ollut viime vuodet tasaisessa laskussa.
Varsinkin peruskouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kiusaaminen on vähentynyt, sen sijaan lukioissa kiusattujen määrä on pysynyt samana.
Suomalaisilla työpaikoilla kiusaaminen vaikuttaa olevan yhä varsin yleistä.
Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan yli puolet suomalaisista palkansaajista kokee, että omalla työpaikalla esiintyy kiusaamista tai henkistä väkivaltaa.