Korvasieniä syödään vain Suomessa ja Venäjällä
Myrkyllinen korvasieni voi aiheuttaa myrkkyaddiktion, joka johtaa vieroitusoireisiin.
Korvasieni kasvaa hyvin rikkoutuneessa maassa.
Korvasienen ruskea lakki on poimuttunut pallero. Myrkyllistä, mutta herkullista sientä kutsutaan rakenteensa vuoksi myös ”maan aivoiksi.”
”Ehkä on hyvä katsoa korvasientä hieman kauemmin, niin saa syvemmän yhteyden myös omiin aivoihinsa”, naurahtaa Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo.
Korvasieni on yksi Suomen harvoista kevätsienistä. Se tekee pienen itiöemänsä jo edellisenä syksynä. Sieni talvehtii lumen alla ja kasvu käynnistyy uudestaan keväällä.
Koko maassa tavattavan korvasienen satokausi ajoittuu huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun. Kasvaakseen korvasieni vaatii runsaasti kosteutta.
”Tänä vuonna kevätsateet voivat vielä pelastaa Etelä- ja Keski-Suomen sadon. Pohjoisempana lumen sulamisvedet kastelevat riittävästi sienenalkuja.”
Rikkoutuneen maan sieni
Korvasieni ei ole useimpien sienten tavoin juurisieni. Korvasieni saa ravintonsa lahottamalla kasvupaikaltaan puuta, heinää ja muuta orgaanista ainetta.
Korvasieni viihtyy hiekkapohjaisissa havumetsissä ja harjujen reunamilla. Kasvun edellytyksenä on usein rikkoutunut maa. Sieni nostaa muhkuraista hattuaan hakkuuaukeilla traktoreiden ajourissa, polkujen ja metsäautotien varsilla, kulotetuilta kankailla ja hirvien ja porojen sorkanjäljissä.
Suomessa korvasienen kasvua on vauhditettu ”puoliviljelyllä.”
”Kun maahan kaivetaan kuoppa, joka täytetään kerroksittain sanomalehdillä ja maalla, siitä syntyy otollinen kasvualusta”, Salo kertoo.
”Korvasieni pystyy käyttämään ravinnokseen sanomalehtipaperin sisältämää selluloosaa.”
Myrkkyaddiktio
Korvasientä syödään nykyään ainoas-taan Suomessa ja Venäjällä. Keski-Euroopassa sitä pidetään myrkkysienenä eikä se ole enää Ruotsissakaan suositeltava ruokasieni.
Korvasieni sisältää gyromitriini-nimistä solumyrkkyä. Tuoreena syöty sieni aiheuttaa maksaan ja munuaisiin vakavan myrkytystilan, mikä saattaa johtaa jopa kuolemaan.
Jotta korvasienistä tulee syömäkelpoisia ne on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä vähintään viisi minuuttia kerrallaan. Keitinvesi vaihdetaan keittämisten välillä ja sienet huuhdellaan molempien keittämisten jälkeen huolellisesti runsaassa vedessä.
Kuivattuna säilötyt sienet on käsiteltävä samalla tavalla kuin tuoreet.
”Oikein käsiteltyinäkin korvasienet saattavat aiheuttaa gyrotriiniriippuvuutta”, Salo kertoo.
”Suomesta tiedetään tapauksia, joissa päivittäinen korvasienten syönti on johtanut siihen, että niitä ilman oleminen on aiheuttanut vieroitusoireita.”
Puolen kilon möhkäle
Korvasieni saattaa kasvaa 200–300 gramman painoiseksi. Suurimmat Suomesta löydetyt yksilöt ovat olleet peräti puolen kilon möhkäleitä.
”Sopiva lämpö ja riittävä kosteus takaavat sienten kasvun. Kuivilla alueil- la itiöemät jäävät huomattavasti pienemmiksi, jolloin niitä on vaikea havaita kasvuston seasta”, Salo kertoo.
Etelä- ja Keski-Suomessa mahdolliset kovat yöpakkaset saattavat tuhota hyvältä näyttäneen korvasienisadon.
”Lapissa lumi sulaa niin myöhään, että lämpötila painuu enää vain harvoin nollan alapuolelle. Mitä pohjoisempana korvasieni kasvaa, sitä harvemmin se jäätyy piloille.”