Lasten itsekuri on kulttuurisidonnaista

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston vaahtokarkkikoe on lasten itsekuria ja kärsivällisyyttä mittaava psykologinen testi.

Testissä nelivuotias lapsi jätetään yksin huoneeseen vaahtokarkin kanssa. Lapselle kerrotaan, että jos hän malttaa odottaa viisitoista minuuttia syömättä karkkia, hän saa palkkioksi toisenkin vaahtokarkin. Jos hän sen sijaan syö vaahtokarkin, karkki jää hänen ainoakseen.

Aikuisen näkökulmasta voi olla vaikea ymmärtää, millaiseen kiusaukseen koe lapset asettaa. Lapset koettivat voittaa kiusauksen laittamalla kädet silmille, etteivät he näkisi karkkia, tai he lauloivat saadaakseen muuta ajateltavaa.

Näistä varotoimista huolimatta vain 30 prosenttia lapsista jaksoi odottaa täydet viisitoista minuuttia.

Donitseja Kamerunissa

Kun psykologi Walter Mischel julkaisi kokeen tulokset vuonna 1968, itsekurin puutteen tulkittiin olevan ikäkauteen liittyvä ominaisuus. Nelivuotiaat lapset eivät siis ole kypsiä hillitsemään impulssejaan. Mutta onko kysymys pelkästä iästä?

Entä mikä on kasvatuksen vaikutus?

Saksalaiset tutkijat valottivat tätä kysymystä testaamalla nelivuotiaita sekä Saksassa että Kamerunin maaseudulla Afrikassa. Tutkimus toteutettiin klassisena vaahtokarkkikokeena, joskin kamerunilainen herkku oli suuresti himoittu makea donitsi.

Lapset jätettiin vartiksi yksin herkun kanssa, ja heille luvattiin toinen herkku, jos he malttaisivat olla syömättä ensimmäistä.

Tulokset paljastivat selvän kulttuurieron kamerunilaisten ja saksalaisten lasten välillä.

Kamerunilaisten lasten itsekuri oli ylivoimainen: peräti 70 prosenttia jaksoi odottaa vartin saadakseen toisenkin herkun. Saksalaislapset saivat samat tulokset kuin Mischel, eli vain alle 30 prosenttia läpäisi testin.

Toinen selvä ero oli lasten käyttäytymisessä vartin odotuksen aikana.

Saksalaislapset osoittivat selvästi enemmän turhautumisen merkkejä, ja he keksivät erilaisia konsteja olla ajattelematta herkkua. Kamerunilaislapset sen sijaan odottivat tyyninä ja ilmeettöminä – osa heistä jopa nukahti odottaessaan tutkijan paluuta.

Tutkijat uskovat, että erot tuloksissa johtuvat erilaisesta kasvuympäristöstä ja kasvatusmenetelmistä. Kamerunissa lasten kasvatus on autoritaarista, eikä lapsia viihdytetä samalla tavalla kuin länsimaissa. Lisäksi he elävät suurissa perheissä, joissa on monia sisaruksia ja tunteiden hillitseminen on hyve.

Itsekuri paranee

Mischelin testissä oli havaittu, että jos lapset pärjäsivät hyvin vaahtokarkkitestissä nelivuotiaina, he menestyivät elämässä paremmin myös aikuisena.

Tulos on järkeenkäypä, koska esimerkiksi opiskelu ja monien tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät itsekuria.

Tämä herättää kysymyksen siitä, miten testissä pärjäisivät tämän päivän lapset, jotka eivät voi olla minuuttiakaan poissa älypuhelimen ääreltä. Tätäkin on nyt tutkittu, ja vastaus on yllättävä.

Kalifornian yliopiston tutkijat kävivät läpi kaikki julkaistut vaahtokarkkikokeet 1960-luvulta tähän päivään. He havaitsivat, että lasten itsekuri ei suinkaan ole huonontunut vaan pikemminkin parantunut vuosikymmenestä toiseen.

Se, mistä itsekurin lisääntyminen johtuu, on toistaiseksi arvoitus.

Lue myös:

Valehtelu onnistuu jo pikkulapsilta – kovimmat valehtelijat löytyvät toisesta ikäluokasta