Malariaa levittäviä hyttyslajeja löytyy yhä Suomesta – elinolojen muutos voi palauttaa taudin
Nyt malariatartunnat saadaan matkoilta, mutta maassamme on ollut myös malariaepidemioita.
Malariaa tartuttavia hyttysiä yhdysvaltalaisessa laboratoriossa.
Hyttysten levittämä kuumetauti yhdistetään yleensä trooppisiin maihin. Harva tietää, että malaria on ollut myös Suomessa yleinen tartuntatauti – ja sen paluuseen riittää yksi muutos.
”1700- ja 1800-luvuilla epideeminen malaria oli Suomessa yleistä. Tauti oli samankaltainen kuin nykyisin, ja sairastuneiden kuolleisuus oli muutaman prosentin luokkaa”, malarian historiaa Suomessa ja maailmalla tutkinut dosentti Lena Huldén kertoo.
Ennen vanhaan malaria tunnettiin horkkana. Huldénin mukaan Suomen viimeinen suurempi epidemia oli vuonna 1902 Helsingissä, ja 1950-luvulla todettiin viimeiset kotoperäiset tapaukset.
Malariaa levittäviä hyttyslajeja löytyy Suomesta edelleen.
”Joka puolella maailmaa on sopivia taudin levittäjiä eli horkkahyttysiä”, Huldén sanoo.
Yksi hyttynen, 40 pistosta
Horkkahyttyset pystyvät talvehtimaan sisätiloissa. Kun sisällä on lämmintä läpi talven, hyttyset aktivoituvat.
”Horkkahyttyset liikkuvat öisin eivätkä inise. Ne pistävät kerran, ja sitten vetäytyvät piiloon munimaan. Jos nukkujalla on malaria, loisio siirtyy hyttyseen”.
Munimisen jälkeen hyttynen tyypillisesti palaa samaan paikaan ja etsii saman lajin edustajia, jota se on ensiksi pistänyt.
Ihmisellä malaria aiheuttaa kuumekohtauksia, mutta tauti manipuloi myös hyttysen käyttäytymistä.
”Malariaa kantava hyttynen voi yhden kerran sijaan pistää jopa 40 kertaa. Jos samassa makuuhuoneessa nukkuu 9 ihmistä, kaikki voivat helposti saada yhdestä ihmisestä lähteneen taudin”, Huldén toteaa.
Lentokentillä?
Taudin häviäminen ei Huldénin mukaan suinkaan liity ilmastoon, hyönteiskannan muutoksiin tai lääkityksen kehittymiseen.
”Malaria hävisi Suomesta itsestään sen jälkeen, kun perhekoot alkoivat pienentyä ja ihmiset siirtyivät nukkumaan eri huoneisiin.”
Myös nykyisten talojen kuiva sisäilma vaikeuttaa hyttysten selvitymistä.
Huldén toteaa, että malaria voisi nykyisin levitä esimerkiksi lentokentillä, joissa suuri joukko ihmisiä viettää öitään. Laajat epidemiat ovat kuitenkin mahdollisia vain, jos Suomen elintaso muuttuu radikaalisti.
”Jos elintaso ja infrastruktuuri romahtavat ja mennään takaisin samassa huoneessa nukkuviin suurperheisiin, myös malaria palaa”.