Miksi haavanlehdet liplattavat? Tästä elämänpuun erikoinen ääni syntyy

Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan haavanlehti ei koskaan pysy paikallaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Haavanlehdet ovat pyöreähköjä ja sahalaitaisia.

Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan haavanlehti ei koskaan pysy paikallaan.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

Haapa pitää kesätuulessa liplattavaa ääntä. Mistä ääni syntyy? Miksi haavanlehdet liplattaavt?

Haavanlehdet osuvat tuulessa toisiinsa

Haavan pyöreähkössä ja sahalaitaisessa lehdessä on pitkä ja hieman kierteinen lehtiruoti. Lehti ei ole aivan tasapainossa, joten se alkaa liikkua jo hyvin heikossa tuulessa.

”Liplattava ääni syntyy lehtien liikkeistä ja siitä, kun ne osuvat toisiinsa, kertoo tutkija Antti Pouttu Luonnonvarakeskuksesta.

Haapa suosii reheviä kasvupaikkoja, mutta se kasvaa myös kuivemmilla kankailla ja männiköissä.

Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Sen juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta. Kun vanhat rungot kuolevat, juurakosta nousee esiin uusia taimia.

Haapa kuuluu Suomen alkuperäiseen puustoon

Heinäkuussa haapa eli metsähaapa on täydessä lehdessään. Syksyä kohti lehdet alkavat menettää vihreää väriään. Ruska-aikana haavan lehdissä on keltaista, punaista, oranssia ja ruskeita sävyjä.

Samaa perimää olevien haapojen syysväri on miltei samanlainen. Eri perimää kantavien puiden värit saattavat poiketa suuresti toisistaan.

Haapa kuuluu Suomen alkuperäiseen puustoon.

”Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan haavanlehti ja naisen kieli eivät koskaan pysy paikallaan.”

Lue myös: Haapa on haviseva elämänpuu – ja tuhansien eliölajien elinympäristö

Lue myös: Saimaan rannoilla ei niin suurta haapaa kasva, etteikö majava voisi sitä kaataa

Kari Kokkonen esittelee hyvänkokoisen haavan, jonka majava on lähes onnistunut jo kaatamaan.

Kari Kokkonen esittelee hyvänkokoisen haavan, jonka majava on lähes onnistunut jo kaatamaan. Kuva: Jere Malinen

X