Mistä tunnistat, onko taide oikeaa?

Taiteen tunnistaminen ei aina ole helppoa. Taideasiantuntijoita on onnistuttu höynäyttämään useaan kertaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jackson Pollockin Number 12 -teos myytiin vuonna 2004 New Yorkissa 11,6 miljoonalla dollarilla (nykyrahassa noin 11 miljoonaa euroa).

Taiteen tunnistaminen ei aina ole helppoa. Taideasiantuntijoita on onnistuttu höynäyttämään useaan kertaan.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jani Kaaro

Pari vuotta sitten italialaisessa taidemuseossa sattui erikoinen tapaus. Museoon oli pystytetty installaatio, jossa oli muun muassa tyhjiä samppanjapulloja, tupakantumppeja ja erilaista roskaa. Huone näytti siltä, että siellä olisi juhlittu koko yö.

Kun museon siivooja aloitti työvuoronsa, hän kauhistui ja päätti pikaisesti siivota huoneen ja viedä kaiken roinan jäteastiaan.

Installaation tarkoituksena oli kuvata 1980-luvun juppiaikaa kaikkine ylettömyyksineeen. Kun taidemuseon henkilökuntaa tuli aamulla työpaikalle, he olivat kauhistuneita. Miten siivooja ei ollut ymmärtänyt, että kyseessä oli ainutkertainen taideteos?

Passikuvat taiteena

Taiteen tunnistaminen ei tietenkään aina ole helppoa.

Maallikon voi olla vaikea ymmärtää, miksi Jackson Pollockin kankaalle roiskimasta maalista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin Vincent van Goghin maalauksista.

Hankalasti selitettävissä voi olla myös se, miksi Marcel Duchampin taideteos Lähde, joka käytännössä on ylösalaisin käännetty pisuaari, on taideasiantuntijoiden mukaan yksi 1900-luvun merkittävimmistä teoksista. Mutta erottavatko taideasiantuntijat itsekään aina taidetta? Tätä selvitettiin belgialaisen Leuvenin yliopiston tutkimuksessa. Siinä asiantuntijoille ja maallikoille näytettiin kuvia naisten kasvoista. Osa kasvokuvista oli peräisin New Yorkin modernin taiteen museosta MoMAsta, osa oli tavallisia, värillisiä passikuvia.

Tulokset olivat mielenkiintoisia. Taideasiantuntijat tunnistivat taiteen jopa huonommin kuin maallikot. Asiantuntijat pitivät oikeita taidekuvia feikkinä ja feikkejä taidekuvina useammin kuin maallikot.

Kun tutkijoille oli selvinnyt, että taideasiantuntijat selviytyivät kokeessa huonommin kuin maallikot, tutkijat muuttivat koetta. Nyt he laittoivat osaan kuvista taidemuseon vesileiman. Leima laitettiin sekä oikeisiin taidekuviin että feikkeihin.

Tulokset osoittivat, että maallikot eivät kiinnittäneet leimaan mitään huomiota, mutta asiantuntijat kiinnittivät. Leima sai asiantuntijat pitämään kuvaa aitona, oli se sitten feikissä tai aidossa kuvassa.

Taidetta IKEAsta

Taiteentuntijoita on toki höynäytetty aiemminkin.

Pari vuotta sitten hollantilaiset tubettajat ripustivat hollantilaisen taidemuseon seinälle julisteen, jonka he olivat ostaneet kymmenellä eurolla. He kertoivat, että kuvan on maalannut ruotsalainen taiteilija IKE Andrews. Samalla he pyysivät taidemuseon kävijöitä arvioimaan maalauksen hinnan.

Arviot olivat hulppeita ja nousivat peräti 2,5 miljoonaan euroon.

Odotusten summa

Asiantuntijoiden erehtyväisyys kertonee paljon siitä, miten odotukset vaikuttavat jopa aisteihimme.

Tunnetussa kokeessa vapaaehtoisille annettiin sekä halpaa että kallista viiniä, ja heitä pyydettiin kuvailemaan niitä. Maistelijoiden mielestä halpa oli pahaa ja kallis todella hyvää. Kukaan huomannut, että molemmissa pulloissa oli samaa viiniä.

Pelkästään sana kallis tai halpa oli siis vaikuttaneet ihmisten odotuksiin. Samalla tavalla pelkästään se, että maalaus on taidemuseossa, saa sen näyttämään hohdokkaalta.

Jani Kaaron blogi Galileon keskisormi

© 123RF

Kannabisviljelmät uhkaavat nisäkkäitä

Kannabiksen viljelystä on tullut niin suosittua, että se aiheuttaa ekologisia ongelmia. Kaliforniassa viljelykset ovat saastuttaneet vesistöjä ja lisänneet eroosiota.

Erityinen huolenaihe on kuitenkin viljelyksillä mellastavien jyrsijöiden kontrollointi rotanmyrkyillä. Myrkkyjä syövät muutkin eläimet kuin jyrsijät, ja myrkystä saavat osansa pedot, jotka syövät myrkyttyneitä jyrsijöitä.

Berkeleyn yliopiston tutkijoiden mukaan pahin tilanne on uhanalaisella kanadannäädällä. Kuolleena löydetyistä yksilöistä peräti 85 prosentilla on ollut jäämiä myrkystä. Jos myrkytystä ei saada kuriin, laji voi kadota Kaliforniasta kokonaan, tutkijat sanovat.

X