Mitä suurempi sonni, sitä paremmat geenit
Suuret hirvisonnit tuottavat parempia jälkeläisiä.
Virkatoimia voi hoitaa menestyksekkäästi myös hirvimetsällä
Kun hirvi on iso, todella iso, se on mahtisonni. Kokkaimpien sonnien säkä nousee yli 2 metrin ja 30 sentin korkeuteen. Painoa jättiläisille voi karttua jopa 600 kiloa.
Hirvisonni on täysikokoinen vasta noin kuuden vuoden iässä. Sitä vanhemmat ja alle 10-vuotiaat sonnit painavat keskimäärin vajaat 500 kiloa.
”Paino lasketaan teuraspainosta. 300 kilon ruho tarkoittaa sitä, että elävä hirvi on vielä puolet painavampi”, kertoo tutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta.
Kaikkein suurimmat hirvisonnit vähentyivät 2000-luvun alussa Suomessa huolestuttavasti. Tehostetun metsästyksen jälkeen luonnossamme eli vähimmillään vain yksi sonni kahta hirvilehmää kohden.
”Sonnien määrä suhteessa lehmiin on ollut viime vuosina kasvussa”, Pusenius sanoo.
”Kun metsästystä kohdennetaan jatkossa enemmän vasoihin ja lehmiin, tilanne tasapainottuu muutaman vuoden kuluessa.”
Kohti ihannelukua
Suomen hirvien talvikanta oli vuonna 1995 noin 70 000 yksilöä. Kuusi vuotta myöhemmin määrä oli peräti tuplaantunut.
”Kanta arvioitiin liian alhaiseksi, minkä seurauksena kaatolupia myönnettiin liian vähän”, Pusenius kertoo.
Kun hirvikantaa käytiin sitten supistamaan, metsästäjien saaliiksi jäi suhteessa liikaa sonneja.
Viime vuoden talvilaskentojen mukaan maassamme elää noin 80 000 hirveä ja keskimäärin yksi hirvisonni 1,7 lehmää kohden. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.
”Suomi on jaettu reiluun 50 hirvitalousalueeseen. Tavoitteena on, että jokaisella alueella olisi jatkossa puolitoista hirvilehmää yhtä sonnia kohden. Se on tutkimusten mukaan ihanneluku kannan elinvoiman varmistamiseksi.”
Kalistelua ja kiimaa
Mitä vähemmän hirvisonneja on, sitä vähäisempää on niiden välinen luontainen kilvoittelu syksyn kiima-aikana.
”Kun heikommat sonnit pääsevät lisääntymään, se heikentää hirvikannan geeniperimää”, Pusenius kertoo.
Nuoret sonnit hedelmöittävät lehmät pääsääntöisesti myöhemmin kuin mahtisonnit.
Viivästynyt hedelmöitys taas merkitsee sitä, että vasa tai vasat syntyvät liian myöhään keväällä eivätkä ehdi kasvaa kesän mittaan tarpeeksi.
Myöhään syntyneet vasat ovat myös kooltaan pienempiä ja niiden kuolleisuus on suurempaa kuin samana keväänä aikaisemmin syntyneillä vasoilla.
”Sonnien keskinäinen sarvienkalistelu kiihdyttää lehmien kiimaa. Mittelön tuloksena voimakkaampi sonni hedelmöittää lehmän yleensä tarpeeksi varhain syksyllä.”
Yli metrin kärkiväli
Hankosarvisen mahtisonnin sarvissa on keskimäärin yhdeksän ja lapiosarvisen 14 piikkiä.
”Lapiosarvisen sonnin piikkien kärkiväli voi olla jopa yli metrin”, Pusenius kertoo.
Eteläisen Suomen hirvet elävät yleensä samoilla alueilla vuoden ympäri, mutta pohjoisempana hirvet hakeutuvat lumen tulon myötä kesälaitumiltaan talvialueille.
Varsin usein hirvi viettää sydäntalven mäntytaimikkojen lähistöllä.
”Mänty ei ole hirven ideaalisinta ravintoa, mutta mäntytaimikoissa on tarjolla riittävästi syötävää talven yli.”