Miten karjuu Korkeasaaren leijona ja miten ääntelee tiikeri?

Seurasimme mitä Korkeasaaressa tapahtuu, kun valot sammuvat ja portit sulkeutuvat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Leijona karjahtelee Korkeasaaren yössä.

Seurasimme mitä Korkeasaaressa tapahtuu, kun valot sammuvat ja portit sulkeutuvat.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala
Kun hämärä laskeutuu Korkeasaareen, alkaa Kissalaakson elämä. Sen asukkaat ovat aktiivisimpia juuri hämärässä.
Pimeydestä kuuluu karjaisu. Sen päästää aasianleijona Mohan. 15-vuotias peto valvoo reviiriään ja kahta naarastaan. Leijonan karjahtelun lisäksi kuuluu puhinaa. Se tulee tiikereistä. Ne eivät karjahtele.

Kissalaakson asukkaita

Aasianleijona on erittäin uhanalainen leijonan alalaji. Aasianleijonia elää tällä hetkellä vain noin 500 yhdellä ainoalla metsäalueella Intiassa, maan luoteisosassa sijaitsevassa Girin kansallispuistossa. Pienen elinalueensa takia aasianleijonat ovat erityisen alttiita luonnonkatastrofeille ja tautiepidemioille. Vilkasliikenteiset tiet, karjankasvatus, saaliseläinten väheneminen ja lisääntyvä ihmisväestö vaikeuttavat leijonakannan kasvua.

Amurinleopardi on maailman uhanalaisin kissapeto. Amurjoen alueella Venäjän ja Kiinan rajaseudulla elää vain noin 80 yksilöä, joten sukupuuton vaara on suuri. Amurinleopardin ahdingon on aiheuttanut elinalueiden kutistuminen hakkuiden ja metsäpalojen takia. Amurinleopardin turkista saa hyvän hinnan, joten myös salametsästys harventaa leopardien rivejä. Eläintarhoissa on tällä hetkellä amurinleopardeja neljä kertaa enemmän kuin luonnossa.

Tiikerit eivät karjahtele, niiden ääntelyä voi kutsua puhahteluksi. © MARJO TYNKKYNEN/OTAVAMEDIA

Amurintiikeri on maailman suurin kissapeto, joka voi painaa jopa 300 kiloa. Amurintiikereitä on Itä-Siperian metsissä noin 450–500. Amurintiikereitä uhkaavat elinalueiden hakkuut, maatalouden levittäytyminen, saaliseläinten vähentyminen, petovaino sekä salametsästys komean turkin vuoksi ja kansanlääkinnän tarpeisiin. Eläintarhoissa elävien noin 450  amurintiikerin geeniperimä on luonnon tiikereitä monimuotoisempi, joten laji hyötyisi luontoon palautuksesta.

Lumileopardi on Himalajan vuoristoseutujen kissapeto. Lumileopardin säilymistä uhkaavat ilmaston lämpeneminen ja siitä johtuva elinympäristön muutos kylmillä vuoristoalueilla, lisääntyvä kaivosteollisuus ja salametsästys. Lumileopardin ruumiinosilla käydään laitonta kauppaa ja eläintä vainotaan, koska se saalistaa myös karjaa. Lumileopardi on Korkeasaaren tunnuseläin.

Näin juttu kuvattiin:

Korkeasaaren eläinlääkärin ohjeen mukaisesti kaikki kuvamateriaali kuvattiin ilman salamaa, himmennettävillä led-valoilla ja käyttäen järjestelmäkamerassa 8 000–10 000 ISO-herkkyyttä. Videomateriaali taltioitiin ilman erillistä valonlähdettä infrapunavideokameralla.

Lue myös:

Amurintiikeri sai pentuja – Korkeasaaren tulokkaat ovat söpöjä ja poikkeuksellisen arvokkaita

Seura matkusti tiikerin kanssa Saksasta Suomeen – katso videot

X