Miten linnut pärjäävät -40 asteen pakkasessa?

Talviajan lintukuolemat johtuvat pääosin ravinnon puutteesta eivät kylmyydestä.
Ville Vanhala
Tiede & luonto 21.12.2016 10:32

Kovilla pakkasilla oksilla kyyhöttää pulleita tiaisia. Pikkulinnut eivät suinkaan ole lihoneet talven mittaan, vaan ne pörhistelevät höyheniään.

”Linnun höyhenpeite toimii kuin untuvatakki”, kertoo lintujärjestö BirdLifen tiedottaja Jan Södersved.

Kun lintu pörhistää höyheniään, samaan aikaan se vetää kehoaan kasaan.

”Höyhenpeitteen ja kehon välille jää ilmaa, mikä eristää kylmyyttä.”

Talvella lintujen elämä on energian keräämistä ja sen säästämistä.

”Pikku- ja pihalinnut käyttävät valoisan ajan ravinnon hankintaan, ja hämärän tullen ne vetäytyvät aloilleen, etteivät tuhlaisi energiaa liikaan liikkumiseen.”

Sinitiainen ruovikossa

Talvisin pikkulinnut vetäytyvät suojaan puiden ja rakennusten koloihin, linnunpönttöihin ja tiheiden oksistojen katveisin.

Talvi koettelee pikkulintuja ankarimmin vuodenvaihteen tienoilla, jolloin vuorokauden valoisa aika on lyhimmillään.

Talvesta riippuen eri pikkulintulajien kuolleisuus voi nousta hyvinkin korkeaksi.

”Maassamme pysyvästi asuvat linnut kestävät Suomen pakkaset, mutta niitä menehtyy ravinnon puutteeseen”, Södersved kertoo.

Talvisin linnut syövät puiden rungoilta ja oksistoista selkärangattomia pieneliöitä ja saatavilla olevia kasvien siemeniä.

Sinitiaiset ovat erikoistuneet saalistamaan alkutalvesta ravinnokseen pieneliöitä ruovikoista.

”Sinitiaiset ilmestyvät ruokintapaikoille hieman muita lintuja myöhemmin. Ruokinta helpottaa lukemattomien lintujen selviytymistä talven yli.”

Hippiäisten joukkokuolema

Maassamme vakituisesti asuvien lintulajien lisäksi Suomesta tavataan talvisin mustarastaan ja hippiäisen kaltaisia osittaismuuttajia. Leutoina talvina Suomeen jää myös joukoittain punarintoja, peippoja ja järripeippoja.

”Mitään suurta trendiä ei talvehtivien lintulajien muutoksissa ole havaittavissa, vaan tilanne vaihtelee vuosittain”, Södersved kertoo.

Osittaismuuttajat eivät kestä talven rasituksia yhtä hyvin kuin maamme olosuhteisiin jo geeniperimältään ja rakenteeltaan karaistuneet alkuperäiset lajimme.

”Esimerkiksi 1980-luvun lopun kylminä talvina käytännössä kaikki Suomeen jääneet hippiäiset menehtyivät.”

Jos syksy on leuto ja lämmin, yhä useampi laji jättää muuttomatkansa väliin. Talvella, vuodenvaihteen jälkeen, linnut eivät enää edes yritä lähteä kylmää ja nälkää pakoon, sillä niiden luontainen muuttovire on hiipunut.

Suomessa talvehtiva lintu on keväällä pesinnän alkaessa etulyöntiasemassa lajitovereihinsa nähden, koska se on säästynyt muuttomatkan rasituksilta.

”Pesimäalueillaan talvehtivat linnut saavat myös vallattua itselleen pesintää varten sopivimmat reviirit.”

Lämmönsäätöjärjestelmä

Linnun ruumiinlämpötila on keskimäärin noin +40 celsiusastetta. Jos pakkasta on -40 astetta, ilman ja linnun lämpötilaero on peräti 80 celsiusastetta.

Linnuilla on jaloissaan oma lämmönsäätöjärjestelmänsä.

”Jaloissa laskimot ja valtimot kulkevat vierekkäin, jolloin sydämestä virtaava lämmin veri lämmittää jaloista virtaavaa viileämpää verta. Lämmönsäätöjärjestelmä helpottaa talvella erityisesti vesilintujen oloa veden varassa tai jäällä.”

Keskustelu