Muurahaiskeko täynnä kuhinaa: Suurimmissa keoissa voi elää kaksi miljoonaa muurahaista

Muurahaiskeko on kuningattarien, kuhnureiden ja työläisten koti. Suurimmissa keoissa voi olla jopa kaksi miljoonaa muurahaista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Muurahaiskeko voi olla jopa kahden miljoonaan muurahaisen koti.

Muurahaiskeko on kuningattarien, kuhnureiden ja työläisten koti. Suurimmissa keoissa voi olla jopa kaksi miljoonaa muurahaista.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

Muurahaiskeoissa on kuhissut keväästä lähtien. Pesiin ovat jo kuoriutunut uudet kuningattaret ja koiraat eli kuhnurit. Viimeisimpinä muurahaiskekoihin tuotetaan työläismuurahaisia.

”Mitä enemmän keossa on työläisiä, sitä paremmin pesä pystyy tuottamaan jatkossa koiraita ja kuningattaria”, sanoo soveltavan ekologian apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta.

Suomessa elää viisi kekomuurahaislajia. Puna-, pohjan-, ja niittykekomuurahaisilla on vain yksi keko ja yksi kuningatar. Tupsu- ja kaljukekomuurahaiset sen sijaan muodostavat useiden kekojen yhteiskuntia, joissa voi olla tuhansia kuningattaria.

”Useiden kuningattarien yhdyskunnissa kuningatar elää noin viisi vuotta. Yhden kuningattaren keossa voi olla sama kuningatar kaksi vuosikymmentä.”

Toukkien eväsvarastot

Suurimmissa keoissa on puolesta miljoonasta jopa kahteen miljoonaan muurahaista. Jouni Sorvari on mitannut halkaisijaltaan suurimmillaan 4,5-metrisen ja korkeudeltaan 1,8-metrisen muurahaispesän.

”Tilavuudeltaan keot ovat useita kuutiometrejä. Maanpäällisen osan lisäksi pesä jatkuu jopa metrin syvyyteen maan alle ja vielä maavallina keon sivulla.”

Kekomuurahaisten suuri enemmistö on työläisiä, jotka kuoriutumisen jälkeen pelkästään syövät. Sen jälkeen ne alkavat jakaa ravintoa toukkavaiheessa olevien muurahaisten kanssa.

Seuraavassa vaiheessa työläiset siivoavat ja kunnostavat muurahaiskekoa siirtyen samalla sen sisältä pintaa kohti. Vanhempana työläiset rakentavat kekoa ja keräävät ravintoa.

”Loppukesästä kuoriutuvat työläiset lihotetaan ravintovarastoiksi, jotka keväällä oksentavat nestemäiseksi muuttamansa rasvan ravinnoksi toukkavaiheessa oleville koiraille ja kuningattarille”, Sorvari kertoo.

Lypsyllä latvuksissa

Kekomuurahaiskoiraat elävät kotelosta kuoriuduttuaan vain noin viikon.

Koiraat parittelevat tulevien kuningattarien kanssa keon ulkopuolella, minkä jälkeen ne ravinnonhankintaa osaamattomina kuolevat nälkään tai päätyvät saaliiksi.

Metsissä elävät kekomuurahaiset lypsävät ravinnokseen puiden latvoissa elävien kirvojen sokeripitoista ulostetta. Lisäksi nuorille, proteiinia kasvaakseen tarvitseville muurahaistoukille syötetään kirvoja, hyönteisiä ja niiden toukkia.

”Muurahaisten kirvavarastoina käyttämien puiden kasvu hidastuu hieman. Toisaalta muurahaisetlannoittavat kekojensa lähellä olevia puita, joiden kasvu nopeutuu samassa suhteessa. Kasvutappioita ei juurikaan synny”, Sorvari sanoo.

Karhu saattaa kaivaa muurahaiskeosta ravinnokseen muurahaisia sekä niiden toukkia ja koteloita, jolloin keon kehitys hidastuu.

Linnuistakin on harmia. Jos palokärki tai jokin muu tikka jättää saalistaessaan kekoon syvän reiän, saattaa sinne päästä vettä, jolloin muurahaiset joutuvat hylkäämään pesänsä.

Muurahaiskeko hiljenee syyskuussa

Muurahaiskuningatar munii noin millimetrin pituisia, läpikuultavia munia, joista kuoriutuu toukkia.

”Kotelossa toukka varttuu täysikasvuiseksi, ja työläiset auttavat kuoriutuvat muurahaiset koteloista ulos”, Sorvari kertoo.

Muurahaiskekojen aktiivinen vaihe päättyy syyskuun puolivälin aikoihin, jonka jälkeen muurahaiset eivät enää tuota jälkeläisiä. Työläiset kuitenkin jatkavat ahertamistaan pesällä siihen asti, kun lämpötila laskee alle +5 celsiusasteen.

Lämpötilan laskun myötä vaihtolämpöisten muurahaisten elintoiminnot hidastuvat ja ne vaipuvat horrosmaiseen tilaan. Muurahaiset talvehtivat ryppäissä keon sekä sen viereisen maavallin kammioissa ja käytävillä.

Lue myös:

Galileon keskisormi: Muurahaisten pelastuspartio

Tiesitkö?

© istock

  1. Muurahaisia on ollut olemassa jo noin sata miljoonaa vuotta. Jotkut muurahaislajit ovat säilyneet koko historiansa ajan samanlaisina. Kekomuurahainen on melko nuori muurahaislaji, joka on kehittynyt esikekomuurahaisesta.
  2. Maailmassa elää nykytietämyksen mukaan lähes 16 000 muurahaislajia. Suomessa esiintyy noin 60 muurahaislajia. Joillakin lajeilla on oma sotilaskastinsa, kekomuurahaisista pesää puolustavat vanhimmat työläiset.
  3. Muurahaisten keot ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Keot toimivat elinympäristöinä muurahaisten lisäksi esimerkiksi hämähäkeille, kovakuoriaisille, lieroille ja erilaisille maaperäeliöille.
X