Nostalgian voima - Muistojen kultaaminen torjuu masennusta

Muistojen kultaaminen tukee psyykkistä hyvinvointia ja torjuu jopa masennusta. Parhaiten säilyvät muistikuvat nuoruudesta ja varhaisaikuisuudesta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tavallisimmin nostalgia puree nuoriin aikuisiin ja yli 50-vuotiaisiin.

Muistojen kultaaminen tukee psyykkistä hyvinvointia ja torjuu jopa masennusta. Parhaiten säilyvät muistikuvat nuoruudesta ja varhaisaikuisuudesta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Lauri Seppälä

Ah, lapsuuden jännittävät kesäretket ja mummun mustikkapiirakka – moni aikuinen muistelee kaukaista menneisyyttä erityisellä lempeydellä. Varsinkin lapsuus voi tuntua puhtaalta ilolta ja huolettomuudelta vailla ikävyyksiä.

”Ihmisillä on tutkitusti taipumusta muistaa monet menneisyyden tapahtumat miellyttävämpänä ja kiinnostavampana kuin ne todellisuudessa olivat. Itse asiassa kaikki muistomme ovat jollakin tavalla muuntuneita”, sanoo psykologi Kaisa Kanerva Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa muisti on luonteeltaan korjaava.

”Liitämme yhteen muistoja luodaksemme yhtenäistä merkityksellistä käsitystä maailmasta. Se on pohjana identiteetillemme – sille, keitä ajattelemme olevamme.”

Kun muuttuneet muistot saavat positiivisen sävyn ja suuren painoarvon, voidaan puhua nostalgisoinnista tai kansanomaisemmin muistojen kultaantumisesta.

”Nostalgia eroaa muistelusta siinä, että nostalgiaan liittyy voimakkaasti tunne. Siksi sitä ei voida selittää ainoastaan muistilla, vaan mukana on tunteiden vaikutus muistin toimintaan.”

Nostalgiaa voivat kirvoittaa tunteisiin nivoutuvat asiat, kuten esimerkiksi ruoka, musiikki, tuoksut, muotoilu, arkkitehtuuri, sadut, leikit ja pelit.

Nostalgia on psyykelääke

”Tavallisimmin nostalgisointia ilmenee tutkimusten mukaan nuorilla aikuisilla ja yli 50-vuotiailla. Lapsetkin voivat kokea nostalgia-aallon, tosin ei aivan pienenä vaan vasta kouluiän kynnyksellä”, Kanerva kertoo.

Jos mittarina on yksilön oma psyykkinen hyvinvointi, ihmiselle tekee hyvää vääristellä menneisyyttä.

”Nostalgiaa voidaan pitää psyykkisenä resurssina, jonka avulla voimme säädellä omia tunteitamme liikkumalla henkilöhistoriamme aikajanalla edestakaisin. Lisäksi se auttaa ylläpitämään jatkuvuutta entisen minän ja nykyisen minän välillä.”

Southamptonin yliopistossa tehdyn tutkimusten perusteella on tiedossa, että positiivisiin mielikuviin perustuva muistelu ehkäisee yksinäisyyttä ja ahdistusta, edistää henkilökohtaista vuorovaikutusta sekä parantaa pitkäikäisyyttä ja avioliittoja. Nostalgia voi tutkimusten mukaan torjua jopa masennusta.

Kun ihmiset puhuvat hellästi ja rakastavasti menneisyydestä, heillä on myös taipumusta muuttua toiveikkaammaksi tulevaisuuden suhteen. Nostalgian myötä ihmiset ovat jalomielisempiä ja suvaitsevaisempia vieraita kohtaan.

”Nostalgisointi ei ole kuitenkaan yksinomaan positiivisuudella kyllästettyä, vaan mukana on myös katkeruudensuloa. Siinä on mukana hitunen surua menetyksestä”, Kanerva tähdentää.

Menneisyyden tuoksu

Nostalgian avulla ihmiset voivat muovata kielteisiä muistojaan positiivisemmiksi. Kanerva havainnollistaa, että pahantuulisena tehdään jotain lapsuudesta mieluisaa asiaa, kuten vaikkapa väritetään lapsuudesta tuttuja värityskirjoja.

”Voi ajatella, että värityskirjabuumi on osin seurausta siitä, että yksityiskohtainen kauniiden kuvien värittäminen muistuttaa meitä lapsuudestamme. Se voi muistuttaa esimerkiksi lapsuuden vapaasta, stressittömästä tilasta – tai ainakin siis muistikuvastamme lapsuudesta.”

Erityisen hyvin jyvällä nostalgian hyödyntämisessä ovat mainostajat. Kanervan mukaan voidaan kysyä, miksi lapsemme leikkivät samoilla leluilla kuin me itse aikoinaan.

Nostalgiaherkkyydessä ihmisiä on moneen lähtöön. Kanerva valaisee, että eräässä tutkimuksessa henkilöt, jotka olivat erityisen nostalgiaherkkiä, raportoivat enemmän tuoksujen aiheuttamia nostalgiakokemuksia kuin vähemmän nostalgiaherkät. Tuoksujen synnyttämä nostalgia oli yhteydessä positiivisiin tunteisiin, itsetuntoon ja optimismiin.

Aisteista nimenomaan haju on vahvimmin yhteydessä emootioihin. Vaikka ihminen voi haistaa keskimäärin 10 000 eri hajua, kaksi ihmistä ei voi haistaa samalla tavoin. Reagoimme hajuihin yksilöllisesti ja yhdistämme ne mielikuvissamme erilaisiin asioihin. Kaipaamme niitä eri tavoin.

Nuoruuden kynnysvaihe

Psykologiassa laajasti toistunut tutkimustulos on, että yli 40-vuotiaat muistavat korostetun määrän asioita nuoruudesta ja varhaisaikuisuudessa.

”Tämä koskee eri tavoin kysyttyjä muistoja, mutta on todettu, että tuoksujen herättämien muistojen piikki osuu muita muistoja varhaisempaan elinvaiheeseen”, Kanerva sanoo.

Psykohistorioitsija Douwe Draaisma kertoo teoksessaan The Nostalgia Factory, että ihmisten eloisimmat ja arvokkaimmat muistot kumpuavat useimmiten 20–25 ikävuosien vaiheilta. Tämä niin kutsuttu ”muistumaefekti” on havaittu tutkimuksissa etenkin yli 60-vuotiaiden kohdalla.

Täyttä varmuutta ei ole sille, miksi muisti suosii nuoruutta ja varhaisaikuisuutta. Amsterdamin yliopiston tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittyä biologisilla syillä, koska kaksikymppisenä muistijärjestelmä toimii tehokkaimmalla tavalla.

Toisessa, niin kutsutussa kognitiivisessa selitysmallissa tämän ikävaiheen ensisijaisuus muistissa perustuu identiteetti- ja tapahtumateoriaan. Kaksikymppisenä moni on elämässään eräänlaisessa kynnysvaiheessa: nuoruuden idealismi haihtuu, ja ihmiset alkavat tehdä tärkeitä elämänvalintoja.

”Monet tapahtumat koetaan ensi kertaa, ja tämä muistojen uutuus auttaa niitä erottumaan muista muistoista”, Kanerva sanoo.

”Esimerkiksi muutamme ensikertaa omaan kotiin, aloitamme ensi kertaa seurustelun ja opiskelun uudessa opiskelupaikassa. Myöhemmin tapahtumat toistuvat, ja muistot alkavat sekoittua toisiinsa.”

Lue myös:

Mistä johtuu, että ikävät muistot haihtuvat mielestä hitaasti?

X