Nyt on oikea aika käydä jättiputkien kimppuun – katko kukinnat ja estä leviäminen
Jättiputki on haitallinen tulokaskasvi, joka voi kasvaa jopa neljä metriä korkeaksi.
Jättiputkea istutettiin 1960–70-luvuilla koristekasviksi.
Nyt on otollinen aika käydä jättiputkien kimppuun, sillä haitallinen ja jopa terveydelle vaarallinen tulokaskasvi kukkii paraikaa.
Jos jättiputkesta katkoo kukinnat, se ei saa tehtyä syksyllä siemeniä, mikä hillitsee sen leviämistä.
”Jättiputken kanssa tulee olla tarkkana. Sen fotoksinen kasvineste reagoi auringonvalon kanssa. Iholle päästessään neste aiheuttaa palovammojen kaltaisia, joskus vakavia ja pysyviä vaurioita”, kertoo vanhempi tutkija Terhi Ryyttäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomessa elää kolme eri jättiputkilajia: kaukasian-, persian- ja armenian jättiputki.
Jättiputket ovat sukua kotimaisille sarjakukkaiskasveille koiran- ja karhunputkille. Niistä jättiputken erottaa kokonsa puolesta.
”Jättiputki kasvaa yli kahden metrin korkuiseksi, mutta Suomesta on löydetty jopa neljään metriin venähtäneitä yksilöitä.”
Stalinin kosto
Jättiputkea istutettiin Suomeen 1960–70-luvuilla koristekasviksi. Vähitellen se on levinnyt puutarhoista ja pihoilta miltei koko maahan aina Rovaniemelle asti.
Venäjällä jättiputkesta yritettiin muokata karjan rehukasvia, mutta kokeilu epäonnistui. Nykyään jättiputki valtaa alaa maamme itärajan tuntumassa, mistä se leviää liikenteen mukana Itä- ja Kaakkois-Suomeen.
Jättiputkea kutsutaan myös nimellä ”Stalinin kosto.”
Jättiputkea tavataan tienvarsilta, asumattomilta tonteilta, pelloilta ja rantalehdoista.
”Metsään levinnyt jättiputki saattaa estää metsän uudistumisen. Jos jättiputki valtaa hakkuun jälkeen maa-alueen, se vie elintilan istutetuilta taimilta.”
Torjunta jäi kesken
Tehokkaasti lisääntyvät jättiputket voivat muodostaa ”metsiä,” jotka yksipuolistavat maisemaa ja alentavat luonnon monimuotoisuutta.
Kulttuuriympäristössä jättiputki on myös maisemallinen haitta.
Viimeisen vuosikymmenen aikana jättiputkiesiintymiä on hävitetty EU-rahoitteisten projektien avulla.
”Leviäminen on saatu hidastumaan, mutta tällä hetkellä laajempiin jättiputken torjuntatoimiin ei ole rahoitusta eikä henkilöresursseja. Vaarana on, että hyvin käynnistynyt torjuntatyö valuu hukkaan”, Ryyttäri toteaa.
”Meidän on mahdollista päästä jättiputkesta eroon, mutta mitä kauemmin sen annetaan levitä, sitä hankalammaksi käy hävittäminen.”
Lymyilevät siemenet
Yhdessä jättiputkessa voi olla jopa 80 000 siementä, joten jo muutaman yksilön esiintymä leviää nopeasti ympäristöön.
”Siemenet saattavat levitä tuulen mukana hyvinkin pitkälle emokasvin kasvupaikasta. Jättiputken on todettu leviävän myös maansiirtotöiden yh-teydessä”, Ryyttäri kertoo.
Jättiputkea voidaan torjua torjunta-aineilla tai peittämällä keväällä vielä lyhytkasvuiset kasvit valonpitävällä peitteellä muutaman vuoden ajaksi.
Kotipihalta ja pientareilta jättiputkea voi hävittää myös iskemällä keväällä lapionterällä sen juuret poikki maanpinnan alta.
”Jättiputki on kuitenkin sitkeä. Kaikki siemenet eivät idä keväällä, vaan ne voivat säilyä maaperässä jopa kymmenen vuotta, ennen kuin kasvi alkaa nousta maan pinnalle.”