Palaako uhanalaisin nisäkkäämme naali viimein Suomeen?

Naali ehti lähes hävitä Suomesta, mutta nyt sen uskotaan pian taas pesivän Pohjois-Lapissa. Napakettuja voidaan auttaa selviytymään lisäruokinnalla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vuosi sitten keväällä Metsähallitus ja WWF seurasivat riistakamerasta kahden naalin touhuilua Utsjoella. Vielä tuolloin pesintää ei kuitenkaan tapahtunut.

Naali ehti lähes hävitä Suomesta, mutta nyt sen uskotaan pian taas pesivän Pohjois-Lapissa. Napakettuja voidaan auttaa selviytymään lisäruokinnalla.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Ollikainen

Pikkuinen napakettu eli naali ei ole pesinyt Suomessa yli kahteenkymmeneen vuoteen. Naali on maamme uhanalaisin nisäkäs, josta tehdyt havainnot on vuosittain voinut laskea yhden tai kahden käden sormin.

Nyt Metsähallitus ja WWF uskovat vankasti naalin viimein palaavan Suomeen pesimään. Vuosi sitten Utsjoella seurattiin riistakamerasta kahden naalin puuhia, mutta pesintä jäi lopulta sikseen. Tänä vuonna Pohjois-Lapissa on jo tehty kymmenkunta naalihavaintoa.

Tällä viikolla Metsähallitus ja WWF ovat kouluttaneet kahdeksan vapaaehtoista suomalaista tarkkailemaan napakettujen pesäpaikkoja. Naali suosii pesinnässään vanhoja, esi-isiensä kaivamia luolastoja, joita tiedetään Enontekiön ja Utsjoen tunturialueilta parisensataa.

On osittain arvoitus, kuinka naali löytää kymmeniä vuosia sitten kaivetut pesäkolot.

”Sitä mekin vähän ihmetellään”, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

”Hajuaistihan naalilla on erittäin hyvä, ja pesissä on vanhoja saalisjäämiä ja muita hajuja, sen täytyy olla yksi syy.”

Naalinpesiä tarkkaillaan, jotta mahdollisia asukkaita voidaan auttaa lisäruokinnalla. Ruotsissa ja Norjassa naalikanta on elpynyt Ollilan mukaan tehokkaiden suojelutoimien, kuten lisäruokinnan ansiosta.

Turkki koitui naalin turmioksi

Napakettu elää pohjoisten pallonpuoliskon arktisilla seuduilla. Laji ei ole maailmanlaajuisesti uhattuna, mutta Pohjoismaista se on ollut vähällä kadota.

Vielä 1900-luvun alussa naali oli Suomessa runsaslukuinen laji, josta tehtiin havaintoja Etelä-Suomea myöten. Puhtaanvalkoinen turkki koitui kuitenkin napaketun turmioksi; se metsästettiin Suomessa nopeasti uhanalaiseksi. Edes vuonna 1940 tehty rauhoittaminen ei auttanut.

Sittemmin ilmaston lämpeneminen on alkanut kaventaa naalin elintilaa. Sen pääravinnon eli sopulien ja myyrien huippuvuodet olivat myös pitkään harvinaisia. Lisäksi Suomessa tavallinen kettu viihtyy myös pohjoisessa, toisin kuin Ruotsin ja Norjan korkeammilla tunturialueilla, ja kilpailee napaketun kanssa ravinnosta ja pesäpaikoista. Kettu myös tappaa itseään pienempiä naaleja.

Naalin selviytymistä Suomessa voidaankin lisäruokinnan ohella helpottaa ketunmetsästyksellä. Pohjois-Lapissa paikalliset metsästäjät ja poromiehet saavat naalia suojelevasta ketunmetsästyksestä pienen korvauksen.

Jos pesiviä naaleja havaitaan, niitä aletaan ruokkia automaateilla, jollaisia on Ruotsissa ja Norjassa jo käytössä. Ruuaksi annetaan lihapitoista koiranmuonaa.

Lue myös:

Nuoret evakot Karjalasta vahvistavat uhanalaisen valkoselkätikan kantaa Suomessa

Räystäspääsky sirkuttaa yhä harvemmin: kanta kutistuu huimaa vauhtia

Hyisten vesien saimaannieriäkanta on vahvistumassa – Laji on silti äärimmäisen uhanalainen

 

 

 

 

 

X