Keskilämpötila nousee – Lintujen pesintä aikaistuu
Keskilämpötilan nousu on aikaistanut lintujen pesintää ja muuttoja.
Pöllöllä on kohta poikaset. Lehtopöllö saattaa aloittaa pesintänsä jopa vuodenvaihteen tienoilla. Myös muiden pöllöjen haudonta voi käynnistyä talvisissa oloissa. Iso- ja pikkukäpylintu pesivät säännöllisesti keskellä talvea.
”Lintujen pesimisajankohta määräytyy ravinnon saatavuuden mukaan”, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 26 suomalaista lintulajia on aikaistanut pesintänsä aloittamista viimeisen puolen vuosisadan aikana.
Nykyään pesintänsä aloittavat entistä aikaisemmin niin muutto- kuin maassamme talvehtivatkin linnut.
”Pesinnän aloittaminen vaihtelee vuosittain säiden mukaan. Keskimäärin pesintä käynnistyy noin viikkoa aikaisemmin kuin muutama vuosikymmen sitten.”
Pesintä käynnistyy valosta
Suomessa on kerätty tietoa lintujen pesinnästä jo 75 vuotta. Mittavan pesimätietoaineiston ansiosta pystytään selvittämään, minkälaisia muutoksia ilmaston lämpeneminen aiheuttaa lintujen pesintään.
Ilman lämpötilan lisäksi pesintään vaikuttaa valorytmi. Vasta kun päivä on tarpeeksi pitkä, lintujen hormonaalinen vire mahdollistaa parittelun.
”Kovin suuria muutoksia pesimisajankohtaan ei siis voi syntyä”, Toivanen sanoo.
Pesintöjen aikaistumisessa on myös riskinsä. Kevään keskilämpötilat ovat kohonneet, mutta kevättä on usein seurannut suhteellisen viileä ja sateinen alkukesä.
”Etenkin kesäkuun alkupuolella kuoriutuneita kanalintujen poikasia on menehtynyt nälkään ja kylmään.”
Metsähanhet kevätpelloilla
Lämpötilan noustessa muuttolinnut saapuvat maahamme entistä aikaisemmin.
Muuton ajankohta vaihtelee lajeittain, mutta Toivasen mukaan myös muutossa on tapahtunut keskimäärin noin viikon aikaistuminen.
Erityisesti maamme lähialueilla talvehtivat linnut saapuvat Suomeen entis- tä aikaisemmin. Kun sää lämpenee talvehtimisalueilla, linnut tietävät kevään koittavan myös pesimäseuduillaan.
Etelä-Ruotsissa ja Pohjois-Saksassa talvehtivia metsähanhia on tavattu Varsinais-Suomen pelloilta jo helmikuussa, kun ne ennen saapuivat maahamme kuukautta myöhemmin.
”Pelloilta tavattavat metsähanhet eivät kuitenkaan ole vielä pesimässä, vaan ne tankkaavat ravintoa ennen siirtymistään pesimäpaikoilleen.”
Aikaisemmin etelään
Myös Afrikassa talvehtivat hyönteissyöjät saapuvat Suomeen aikaisemmin kuin ennen.
Kaukomuuttajien muutto ei ole aikaistunut samalla tavoin kuin lähimuuttajien, eikä kaukaa saapuvien lintujen pesintä ole aikaistunut yhtä paljon kuin muiden lintujen.
”Afrikassa talvehtivat linnut eivät pysty ennakoimaan Suomen kevään kehitystä. Toisaalta kevään aikaistuminen matkan varrella voi nopeuttaa pitkää, pari kuukauttakin kestävää muuttomatkaa”, Toivanen sanoo.
Mitä aikaisemmin muuttolintu saapuu Suomeen, sitä paremman reviirin se saa varattua itselleen, mikä merkitsee myös hyvää poikastuottoa.
”Jos aikaisemmin saapuvat yksilöt menestyvät paremmin, ajan myötä myös kaukomuuttajien muutto aikaistuu.”
Useat lintulajit viipyvät Suomessa vain pesintänsä ajan.
”Kevätmuuton ja pesinnän varhaistumisen myötä muuttolinnut myös suuntaavat takaisin talvehtimisalueilleen entistä aikaisemmin.”
Lue lisää:
Jenni Haukio: Sata lintua, sata kalaa
TIESITKÖ?
- Suomessa talvehtiva puukiipijä on aikaistanut pesintäänsä. Puukiipijä rakentaa pesänsä puunkuoren ja rungon väliin, pönttöön tai rakennuksiin. Puukiipijänaaras munii huhtikuussa 3–8 munaa.
- Pohjanmeren maissa talvehtiva kottarainen palaa Suomeen maalis–huhtikuussa. Kottarainen pesii pöntöissä ja koloissa, ja naaras munii huhti–toukokuussa 3–8 munaa. Kottaraisesta on myös talvihavaintoja Suomesta.
- Kirjosieppo palaa talvehtimisalueiltaan trooppisesta Afrikasta Suomeen keskimäärin toukokuussa. Kirjosieppo pesii pöntöissä ja puunkoloissa. Naaras munii toukokuussa yleensä 5–8 munaa.