Pieni sääski uhkaa Etelämantereen neitseellistä luontoa

Tutkijat pelkäävät, että tämä on vasta esimakua sille, mitä Etelämantereen luonnolle tapahtuu, kun sinne leviää uusia vieraslajeja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tutkijat pelkäävät, että tämä on vasta esimakua sille, mitä Etelämantereen luonnolle tapahtuu, kun sinne leviää uusia vieraslajeja.
(Päivitetty: )
Teksti: Jani Kaaro

Tosielämän Daavid ja Goljat -tarinassa ovat vastakkain mitätön lentokyvytön sääski ja mittasuhteiltaan valtava etelämanner. Vaikka sääsken ja mantereen välillä on näennäinen epäsuhta, on sääski osoittautunut todelliseksi uhaksi etelämantereen neitseelliselle luonnolle.

Sääski ei pelkää hyisiä oloja

Ongelmia aiheuttava sääski, Eretmophora murphyi, kuuluu surviaissääskien monilajiseen joukkoon. Aikuisen siivet ovat surkastuneet eikä koiraita ole koskaan tavattu, joten lajin uskotaan lisääntyvän neitseellisesti. Toukat elävät maaperässä ja käyttävät ravinnokseen lahoavaa kasviainesta.

E. murphyi kuvattiin tieteelle uutena lajina vuonna 1914 Etelä-Georgian saarelta, joka ei vielä kuulu varsinaiseen Etelämantereen alueeseen. Sieltä se levisi kasvi-istutukokeilujen myötä 1960-luvulla Signy-saarelle, joka kuuluu mereiseen Etelämantereeseen.

Hyisistä oloista huolimatta sääski on kotiutunut saarelle ja tutkijat ovat voineet selvittää, millaisia vaikutuksia sillä on saaren luontoon. Tulokset ovat huolestuttavia.

Sääskillä lierojen rooli

Tutkijat ottivat maaperänäytteitä sääsken asuttamilta alueilta ja vertailivat niitä maaperänäytteisiin alueilta, joissa sääskeä ei ole.

He havaitsivat, että sääsken suurin ekologinen vaikutus liittyi ravinteisiin. Maan sisällä luikerrellessaan ja syödessään toukat vapauttivat luontoon valtavan määrän ravinteita, eli käytännössä ne lannoittivat ja rehevöittivät saarta.

Tutkijoiden mukaan sääsket ovat ottaneet lierojen ekologisen roolin saarella, jossa ei koskaan ole ollut lieroja. He laskivat, että sääskentoukat vapauttavat luontoon ravinteita yhtä paljon kuin hylkeet tuovat saarelle ulosteidensa mukana. Sääskellä on saarella helpot olot, koska sillä ei ole siellä mitään luontaisia vihollisia ja näin se voi lisääntyä vailla rajoitteita.

Ravinteiden vapautuminen on ongelma Signy-saaren harvalle mutta ainutlaatuiselle kasvistolle.  Signy-saarella on esimerkiksi herkkä ja ainutlaatuinen sammallajisto, joka on sopeutunut niukkaravinteiseen elämäntyyliin. Suuri ravinnelisäys vaikuttaa väistämättä sammalyhteisöihin.

Selkärangattomien valvonta on haastavaa

Etelämannerta koetetaan suojella haitallisilta vieraslajeilta, mutta pienten selkärangattomien valvonta on hankalaa. Ne voivat kulkeutua munina saappaiden pohjissa tai laivojen mukana. Surviaissääsken esimerkki kuitenkin osoittaa, että pienilläkin ötököillä voi neitseellisellä mantereella olla kohtuuttomat ekologiset vaikutukset.

Surviaissääsken tilannetta päivitettiin Brittien ekologisen seuran vuosikokouksessa.

X