Pöntöltä ratkaisu päästöongelmiin: ”Kakkakaasun” avulla voitaisiin pitää Suomessa 700 000 autoa liikenteessä

Moni pääkaupunkiseudun asukas tuottaa arvokasta raaka-ainetta aina pöntöllä käydessään. Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamo valmistaa yli 300 000 espoolaisen, kauniaislaisen, länsivantaalaisen ja kirkkonummelaisen kakasta ja muusta viemärijätteestä biokaasua.

Viemärijätteestä valmistetaan kaasua mädättämällä. Näin syntynyt kaasu puhdistetaan, rikastetaan ja syötetään maakaasuverkkoon.

Kaasuautoilijat voivat tankata autohinsa tätä uusiutuvaa kotimaista biokaasua. Eilen esimerkiksi Helsingissä biokaasulitra maksoi 0,92 senttiä, kun bensiinin hinta oli noin 1,4 euroa litralta. Edullisen hinnan lisäksi biokaasu on lisäksi lähes päästötöntä.

Ympäristön kannalta kakkakaasu on siis loistava asia.

Silti Suomessa on vasta 2 000 kaasuautoa. Ruotsissa niitä on 50 000. Biokaasuyhdistyksen laskelmien mukaan Suomen kakkavarannot riittäisivät 700 000 auton liikenteessä pitämiseen, kun ne yhdistettäisiin muihin biojätteistä valmistettuihin kaasuihin.

Kaasuna parempi

Suomen viemärijätteestä murto-osa hyödynnetään biokaasun tuotannossa.

”Vain neljä prosenttia kunnista käsittelee viemärijätettä biokaasutekniikalla. Ruotsissa näin tekee puolet kunnista. Meillä on reilusti parantamisen varaa viemäriresurssin hyödyntämisessä”, ympäristöfyysikko Ari Lampinen sanoo.

Viime vuonna Suomessa oli 86 biokaasun talteenotto- tai tuotantolaitosta, jotka tuottivat yli 600 gigawattituntia energiaa. Määrä on vielä häviävän pieni koko energian tuotannossa, mutta tulee korostumaan jo ensi vuonna.

2016 alusta tulee voimaan EU-laki, joka kieltää viemästä orgaanista jätettä kaatopaikalle. Jätettä yritetään hyödyntää yhä enemmän energiantuotannossa.

Iso osa niistä vedenpuhdistuslaitoksista, jotka hyödyntävät ulostejätettä, tekee siitä lämpö- ja sähköenergiaa laitoksen omaan käyttöön.

”Taloudellisesti kannattavinta olisi jalostaa biokaasu autojen polttoaineeksi”, biokaasuyhdistyksen hallituksessa toimiva Erkki Rautio sanoo.

Raution mielestä olemme juuttuneet pattitilanteeseen.

”Kaasuautoja on toistaiseksi niin vähän, että monikaan yritys ei investoi kaasun jatkojalostukseen. Jos kaasuautoja olisi enemmän, saattaisi useampi biokaasulaitos lähteä myymään liikennebiokaasua.”

Kakkaenergiaa mökille?

Biokaasun valmistustekniikka on perusteiltaan niin yksinkertainen, että tuotantolaitoksen voi perustaa yksityiseen kotitalouteen.

Näin on tehtykin miljoonissa kotitalouksissa maailmalla, erityisesti Kiinassa ja Intiassa.

”Biokaasureaktori on suljettu ilmatiivis astia, jonne laitetaan omat ja kotieläinten jätökset sekä keittiöjäte. Usein astia on upotettu maahan. Massa mätänee ja pulputtaa kaasua kotitalouden valaistukseen ja ruoanvalmistukseen”, Rautio kertoo.

Tätä nerokasta menetelmää ei kuitenkaan pysty suoraan hyödyntämään esimerkiksi suomalaisilla kesämökeillä.

Syitä on kaksi. Ensinnäkin reaktori tarvitsee tasaisen raaka-ainevirran. Myös lämmön on oltava tasainen, mieluiten 30–40 asteen haarukassa. Muuten energiaa pitää käyttää myös sammion lämmittämiseen.

”Kehitysmaissa tällä ratkottaisiin monta ongelmaa. Ei tarvitsisi hakata metsiä polttopuiksi, naiset ja lapset eivät altistuisi vaaraan polttopuita kerätessään. Säästyttäisiin myös keuhko- ja silmäongelmilta, joita tulee kun majoissa poltetaan avotulta. Lopuksi saataisiin jätelietteestä lantaa pelloille.”

Sähköä miljoonille

YK-yliopiston tuore raportti on Raution kanssa samoilla linjoilla.

Raportissa lasketaan, että kolmannes maapallon väestöstä, eli yli 2,4 miljardia ihmisistä, elää ilman kunnollista vessaa.

Tämä aiheuttaa suuren terveysriskin, sillä epähygieeniset puskakäymälät aiheuttavat kymmenen prosenttia kaikista sairauksista.

Raportissa lasketaan, että jos tämä uloste valmistettaisiin biokaasuksi, siitä riittäisi sähköä 138 miljoonalle kotitaloudelle – eli yhteensä esimerkiksi Brasilian, Indonesian ja Etiopian asukkaille.

Lisäksi jäljelle jäävästä massasta saisi valmistettua kaksi miljoonaa tonnia energia-arvoltaan hyviä brikettejä.

Kakalla voisi pelastaa maailman.