Ritariperhonen on suuri, mutta onko se Suomen suurin?
Ritariperhonen on yksi tunnetuimmista ja kookkaimmista perhosistamme. Mutta onko se tosiaan suurin?
Ritariperhonen (Papilio machaon) on apollo- ja ritariperhosten (Papilionidae) heimoon kuuluva päiväperhoslaji.
Ritariperhonen on jylhä ilmestys, mutta elääkö Suomessa sitäkin suurempia perhosia?
Kysyy kedon kulkija
Ritariperhonen on yksi tunnetuimmista ja kookkaimmista päiväperhosistamme. Ritariperhosen siipien kärkiväli on noin 7–9 senttiä.
Apolloperhonen on kooltaan likimain samaa luokkaa kuin ritariperhonen. Siniritarin sipien kärkiväli on noin kymmenen senttimetriä ja kiitäjistä löytyy lajeja, joiden siipien kärkiväli ylittää 10 sentin mitan.
”Perhosen koko on hieman tulkinnanvarainen asia. Pitkän siipien kärkivälin omaavan perhosen siivet voivat olla myös kapeat. Ritariperhosella on kuitenkin sekä pitkät että leveät siivet ja takasiiven takaosassa vielä kannus”, kertoo Timo Leponen Suomen Perhostutkijainseurasta.
Ritariperhonen lentää toukokuusta heinäkuun loppuun
”Ritariperhosen siipien kokonaispinta-ala on suurempi kuin monilla perhosilla, joilla on pitempi siipien kärkiväli kuin ritarilla. Kaikkein suurimmaksi perhoseksemme en rohkene ritariperhosta kuitenkaan nimetä.”
Yläpuoleltaan keltaisen- ja mustankirjavan ritariperhosen näkee useimmiten alkukesästä. Ritariperhosen lentoaika ajoittuu toukokuun lopusta heinäkuun alkuun, mutta lämpiminä kesinä toisen sukupolven ritariperhoset voivat lentää vielä elokuussa.
”Ritariperhosia esiintyy kautta koko Suomen, vaikka laji ei olekaan maassamme kovin yleinen.”
Lue myös: Tutkijat selvittivät mysteerin: Yöperhoset ovat keksineet näkymättömyysviitan
Yöperhoset omaavat näkymättömyysviitan, jonka suojissa lepakon on vaikea havaita niitä. © Thomas R. Neil
Vaahterayökkösen toukkia saattaa nähdä syyskuuhun asti Etelä- ja Lounais-Suomessa. © iStock