He seurasivat satoja miehiä 75 vuotta, ja lopulta onnellisen elämän ohje löytyi – ”Viesti on selkeä”
Ihmissuhteet suojaavat aivoja. Yksinäisyys on myrkkyä.
Jos sinun pitäisi nyt sijoittaa tulevaisuuden versioon itsestäsi, millaisten asioiden tavoitteluun käyttäisit aikasi ja energiasi?
Tärkeintä on tulla rikkaaksi ja kuuluisaksi, vastaavat yhdysvaltalaiset milleniaalit eli y-sukupolvi. Kyse on amerikkalaisista, jotka ovat syntyneet noin vuosien 1980–1995 aikana.
Suurin tavoite elämässä valtaosalla y-ihmisistä – 80 prosentilla – on tulla rikkaaksi, kertoo psykiatri Robert Waldinger Ted Talk -luennossa.
Puolet vastaajista ilmoittaa, että toiseksi tärkeintä on tulla kuuluisaksi.
Video: Robert Waldingerin Ted Talk -luento marraskuussa 2015. Lähde: Ted.com.
”Entä jos tarkastelisimme koko elinkaarta ja päättelisimme, mitkä asiat tekevät ihmisistä iloisia ja onnellisia”, Waldinger kysyy.
Itse asiassa tutkijat ovat tämän jo tehneet.
Waldinger on yksi tutkimusjohtajista Harvardin yliopiston tutkimuksessa, joka on yksi maailman pisimmistä aikuisten parissa tehdyistä tutkimuksista. Se alkoi vuonna 1938 ja kesti 75 vuotta.
Tänä aikana tutkijat keräsivät vuosi vuodelta tietoa 724 yhdysvaltalaisen miehen fyysisestä ja henkisestä terveydestä.
Sosiaaliset ja taloudelliset lähtökohdat olivat tutkittavilla hyvin kirjavia. Jotkut heistä olivat lähtöisin erittäin köyhistä oloista.
Keväällä 2017 kaikista tutkittavista miehistä oli elossa enää 19.
Naisia ei ollut tutkimuksessa mukana, koska sen alkaessa koko tutkimusmaailma oli miesvoittoista.
Tällä hetkellä on meneillään tutkimuksen toinen vaihe, jossa on mukana yli 1 000 miestä ja naista. Heistä jotkut ovat ensimmäisen sukupolven vapaaehtoisten lapsia.
Perhe ja ystävät tärkeitä
Mikä on tutkimuksen päätelmä onnellisesta elämästä?
”Opetukset eivät ole vaurastuminen, kuuluisaksi tuleminen tai työskenteleminen kovemmin ja kovemmin”, Robert Waldinger sanoo.
”Selkein viesti tästä 75 vuotta kestäneestä tutkimuksesta on tämä: hyvät ihmissuhteet pitävät meidät onnellisempana ja terveempänä. Piste.”
”Ihmiset, jotka ovat eniten tekemisissä ystäviensä, perheensä ja yhteisönsä kanssa, ovat onnellisimpia, fyysisesti terveimpiä ja elävät pisimpään.”
Yksinäisyys on kirjaimellisesti myrkyllistä, sillä sen myötä kroppa ja aivot rapistuvat.
Yksinäisyys myös tappaa. Se ylittää kuolleisuuden riskitekijänä muun muassa lihavuuden.
Miehet, jotka olivat eristäytyneempiä kuin oikeasti halunneet olla, olivat vähemmän iloisia kuin muut. Heidän terveytensä ja aivotoimintonsa myös romahtivat aiemmin.
Keskity näihin viiteen ulottuvuuteen
- Vähennä ruutuaikaa ja vietä enemmän aikaa ihmisten kanssa
- Vahvista ihmissuhteitasi tekemällä jotakin yhdessä
- Ole yhteydessä perheenjäseniin, joiden kanssa et ole keskustellut vuosiin
- Asioi paikallisessa kaupassa sen sijaan, että ostat verkosta
- Hankkiudu ihmisten ja yhteisöjen luokse
Lähde: Robert Waldinger, Harvardin yliopisto
Kun identiteetti pilaantuu
Yksinäisyys on erityisen haavoittavaa, jos kyse on niin kutsutusta identiteettiyksinäisyydestä. Silloin ihminen määrittää itsensä ensisijaisesti yksinäiseksi eikä esimerkiksi ammattinsa tai harrasteidensa kautta.
Identiteettiyksinäisyys tuottaa enemmän surua, ahdistusta, epäonnistumisen ja hylkäämisen tunnetta kuin mikään muu tiedossa oleva mittari, kertoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari, joka on toimittanut teoksen Yksinäisten Suomi (Gaudeamus, 2016).
”Se aiheuttaa valtavasti häpeää ja hylätyksi tulemisen tunteita. Se on monella tavalla ihmisen minuutta syövä voima ja aiheuttaa niin sanottua pilaantunutta identiteettiä.”
Tieto on hälyttävä, koska Saaren mukaan 15–20 prosenttia suomalaisista kokee yksinäisyyttä.
Video: Professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta kertoo yksinäisten yhteiskunnasta, Lähde: Videonet Channel / YouTube.
Asiantuntijat muistuttavat, että kyse on ihmissuhteen laadusta. Ihmiset voivat kokea itsensä yksinäiseksi sekä suurissa yhteisöissä että avioliitossa.
Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kertoo, että noin neljännes parisuhteessa elävistä suomalaisista on kokenut itsensä ainakin vähän yksinäiseksi.
Muistikin toimii paremmin
Oleellista on, että ihmissuhde on luottamuksellinen. Toiseen voi turvautua vaikeissa asioissa.
Harvardin yliopiston tutkimuksessa viisikymppiset, joilla oli luottamuksellisia ihmissuhteita, olivat terveempiä 80-vuotiaina kuin ne, joilta merkitykselliset ihmissuhteet puuttuivat.
Hyvät ihmissuhteet eivät suojele ainoastaan kehoamme vaan myös aivojamme. Esimerkiksi 80-vuotiaiden, joilla on merkityksellisiä ihmissuhteita, muisti toimii terävämmin kuin muilla, psykiatri Waldinger huomauttaa.
Vielä tutkimuksen alkuvaiheessa moni miehistä oletti, että vauraus ja kuuluisuus ovat hyvän elämän keskeinen sisältö. Lopulta kuitenkin ihmissuhteet olivat tärkeintä.
Rahaa ja mainetta tärkeämmiksi nousi myös työstä saatu tyydytys, jossa korostuu tunneside ammattiin.
Etsi rakkautta!
Paljon puhuvaa oli, että eräs vaikeista lähtökohdista ponnistanut yritti jopa itsemurhaa, siinä onnistumatta. Lopulta hän oli kuitenkin tutkittujen joukossa yksi onnellisimmista.
Tutkijat selittävät tätä sillä, että mies käytti elämänsä rakkauden etsimiseen.