Se tulee yöllä ja tökkää – miksi viemärihyttynen pistää niin kipeästi?

Pelkkä ajatuskin tuntuu inhottavalta: yöllä viemäristä lennähtää ötökkä imemään pahaa aavistamatta nukkuvan verta. Aamulla iholla on iso, kutiava paukama, jonka aiheuttaja on kadonnut kuin haamu.

Viemärihyttynen on ollut Keski-Euroopassa jo pitkään yleinen kiusa, mutta Suomessa sitä esiintyy lähinnä etelän isommissa kaupungeissa. Yksi syy viemärihyttysen yleistymiseen lienevät leudot talvet; lämpöhän hyödyttää kaikkia hyönteisiä.

”Onko viemäreissä sitten lämpimämpää tai muuten otollisempaa, todennäköisesti. En viemärihyttysen sielunelämää sen tarkemmin tunne, että mitkä muut olosuhteet vaikuttavat. Kaikenlaista mömmöähän siellä kyllä ravinnoksi riittää”, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta.

Viemäreistä löytyy otolliset elinolosuhteet viemärihyttyselle. © Ari Heinonen/Kuvaryhmä/SKOY

Viemärihyttynen laskee munat vaikka kukkamaljakkoon

Viemärihyttynen on Suomessa tavallisen lintuhyttysen alalaji. Se on voinut Leinosen mukaan eriytyä meikäläisistä lintuhyttysistä tai levitä etelästä päin. Uusia hyönteislajeja nimittäin löydetään paitsi muualta leviämisen seurauksena myös tarkemman lajimäärityksen kautta. Yhdeksi lajiksi luultu hyttynen saattaakin tarkemmissa tutkimuksissa paljastua useaksi lajiksi.

Paitsi viemäreihin urbanisoitunut lintuhyttynen laskee munansa vaikkapa kukkamaljakoihin. Sitä voikin torjua huolehtimalla asunnossa seisovien vesien vaihtamisesta, esimerkiksi kaatamalla kuumaa vettä viemäriin niin, että vesi hajulukossa vaihtuu. Viemärihyttysiä voi pahimmillaan ilmestyä asuntoon vaikka keskellä talvea.

Levittävät tauteja

Viemärihyttysen pistosten sanotaan olevan kivuliaampia kuin maalaisserkkujensa, Suomen luonnossa tavallisten metsähyttysten ja korpihyttysten tökkäysten. Todennäköisesti kyse on kuitenkin siitä, ettei vielä verraten vähille viemärihyttysille ole ehditty riittävästi siedättyä.

Yhdeksän kymmenestä saa hyttysen pistoista jonkinlaisen allergisen reaktion. Reaktion aiheuttaa hyttysen sylki, jonka koostumus vaihtelee lajeittain. Kun ihminen altistuu tietyn hyttyslajin pistoksille, immuunijärjestelmä sopeutuu ja allerginen reaktio lievenee – mutta se koskee vain sitä lajia, jolle on altistuttu. Tämän vuoksi esimerkiksi turisti voi olla Lapissa hätää kärsimässä samaan aikaan, kun paikallinen istuu tyynesti hyttysparven keskellä.

”Ei voi siis vertailla, mikä hyttynen pistää pahimmin, ja myös ihmisten välillä on eroja”, sanoo Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.

Maailmanlaajuisesti hyttynen on ihmiselle vaarallisin eläin, koska se levittää tappaviakin tauteja. Viemärihyttysen pistoksesta voi muun muassa Italiassa ja Kreikassa saada Länsi-Niilin viruksen, minkä vuoksi siellä epidemiakauden aikaan lomaileminen rajoittaa verenluovutusta.

”Mutta nämä meidän hyttyset levittävät suht kilttejä tauteja, joita ei ehkä kaikkia tiedetäkään, kun ne menevät huomaamatta ohi”, Saarinen sanoo.

Lue myös:

Malariaa levittäviä hyttyslajeja löytyy yhä Suomesta – elinolojen muutos voi palauttaa taudin