Kas tässä Seuran linturetken huippubongaukset – kuuntele ääninäytteet

Seura lähti mukaan linturetkelle, jossa bongattiin yli 60 lintulajia. Lue huippulajien tarkemmat kuvaukset ja kuuntele ääninäytteet lintujen lauluista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uivelokoiras ja -naaras. Uivelokoirasta voi värinsä vuoksi erehtyä luulemaan lokiksi.

Seura lähti mukaan linturetkelle, jossa bongattiin yli 60 lintulajia. Lue huippulajien tarkemmat kuvaukset ja kuuntele ääninäytteet lintujen lauluista.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

Kuuntele lintuja täältä.

Punakylkirastas

on selkäpuoleltaan ruskea ja vatsastaan valkoinen, mutta rinnassa ja kyljissä on ruskeaa viivoitusta. Aikuinen yksilö on noin 20 senttimetriä pitkä. Punakylkirastas on saanut nimensä siitä, että sen kupeet ovat ruosteenruskeat kuten myös siipien alapinnat. Päässään punakylkirastaalla on valkoinen silmänkulmanjuova.

Punakylkirastas pesii erityyppisissä metsissä kautta koko Suomen. Maamme pesimäkannaksi on arvioitu 2–2,5 miljoonaa paria.

Harmaahaikara

on liki metrin korkuinen ja sen siipien kärkiväli voi olla jopa 150­–190 senttimetriä. Nimensä mukaisesti harmaahaikara on kokonaan harmaa. Pää on kuitenkin valkoinen ja siinä mustat kulmakarvat, jotka kaartuvat pään taakse töyhtöksi. Pesimäpukuisen harmaahaikaran kaulan sivulla on punertavia höyheniä. Lajin tunnistaa myös pitkästä, oranssinkeltaisesta nokasta.

Harmaahaikara viihtyy matalien, rehevien järvien rannoilla. Suomessa sitä tavataan myös sisäsaaristossa.

Uivelo

on pienimpiä koskeloitamme. Se on 40 senttimetriä pitkä ja siipien kärkiväli on 56–70 senttimetriä. Uivelo vaalein sorsalintumme ja uivaa juhlapukuista uivelokoirasta voi erehtyä luulemaan lokiksi. Koiraalla on kuitenkin mustia, pieniä täpliä nokan tyvellä ja mustia juovia niskassa ja selässä. Harmahtava uivelonaaras muistuttaa telkkää, mutta se on sirompi ja sillä on valkoinen poskilaikku ja punaruskea päälaki.

Uivelo pesii rehevillä järvillä, mutta myös karuimmilla järvillä, jokisuvannoissa ja suoallikoilla. Muuttoaikoina uivelot levähtävät rehevillä merenlahdilla ja järvillä.

Punarinta

on helpoin tunnistaa ruosteenpunaisesta naamastaan ja rinnastaan. Enimmillään 15 senttimetriä pitkän linnun päälaki ja selkämys ovat ruskeat ja vatsapuoli valkeahko.  Päälaen ja punertavan naaman välissä on siniseen vivahtaja juova, mikä jatkuu posken taakse ja rintamukselle. Punarinta on utelias sieppoihin kuuluva lintu, joka päästää ihmisen melko lähelle itseään.

Punarinta on yksi runsaimpia lintulajejamme. Se pesii koko maassa kuusivaltaisissa metsissä aina Metsä-Lappia myöten.

X