Sudenkorentojen rakkaus: Uros ja naaras tekevät tandemlennon ennen pariutumista
Sudenkorennolla on neljä kevyttä siipeä, joiden avulla se lentää taiturimaisesti.
Ravintoa hankkiessaan sudenkorennot tekevät sekä partio- että väijymislentoja.
Elokuu on suurten suden- eli ukonkorentojen lentoaikaa. Surisevat lentotaiturit pyrähtelevät ilmassa saalistamassa ja pariutuakseen. Koiraat tekevät myös partiolentoja estääkseen muita koiraita tunkeutumasta reviirilleen.
”Korentojen parittelua edeltää tandemlento, jonka aikana koiras tarttuu naarasta niskasta ja pari lentää yhdessä”, kertoo tietokirjailija Sami Karjalainen.
Maailmassa elää yli 6 000 sudenkorentolajia, joista Suomessa on havaittu reilut 60. Joidenkin korentolajien pariutumiskäyttäytymiseen kuuluu myös se, että koiras jää tandemasentoon naaraan kanssa vartioimaan munimisen onnistumista.
Kuoriutumisen riski
Sudenkorentojen reviirit sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä, ja suurin osa toukista elää vedessä.
Toukkavaihe voi kestää useita vuosia. Aikuisen korennon tapaan myös toukka on peto, joka syö pieniä vesieläimiä. Toukka kasvaa, kun veden lämpötila on noin + 10 celsiusastetta. Talveksi toukan elintoiminnat hidastuvat, ja se vetäytyy lepotilaan.
”Toukka hengittää erityisten kiduslisäkkeidensä avulla, mutta se pystyy suodattamaan vedestä happea myös ihonsa läpi”, Karjalainen kertoo.
Sudenkorennolla on vaillinainen muodonvaihdos. Lentokykyinen korento kuoriutuu ilman kotelovaihetta ulos toukkanahasta ja kiipeää kasvinlehdelle pumppaamaan nestettä siipiinsä.
”Kuoriutuminen on sudenkorennolle riski, koska se on silloin näkyvillä ja lentokyvytön. Suuri osa korennoista menehtyy juuri ennen neitsytlentoaan.”
Paikoillaan lentämistä
Sudenkorennon kevyet ja voimakkaat siivet ovat myös taipuisat, ja korento pystyy liikuttamaan jokaista neljää siipeään erikseen.
Korentojen lentonäytöksiin kuuluvat näyttävät kiepit ja paikoillaan lentäminen. Toiset korentolajit kykenevät lentämään myös taaksepäin.
”Näyttävimpiä esityksiä ovat pariutumislennot, mutta koiraat käyvät keskenään myös fyysisiä ilmataisteluja puolustaessaan reviireitään”, Karjalainen kertoo.
Ravintoa hankkiessaan sudenkorennot tekevät sekä partio- että väijymislentoja. Havaittuaan saaliin korento sulkee sen raajoillaan muodostamaansa koriin ja tappaa ja jauhaa saaliinsa voimakkailla puruhampaillaan.
”Sudenkorennot syövät pääsääntöisesti itseään pienempiä hyönteisiä, mutta suuret ukonkorennot, joiden siipiväli on peräti kymmenen senttimetriä, pystyvät toisinaan saalistamaan jopa sammakoita.”
Vaihtuvat sukupolvet
Sudenkorennon aikuiselämä on keskimäärin 1–2 kuukauden mittainen. Syksyn myötä korennot menehtyvät, ja keväällä, yleensä toukokuussa, ensimmäisistä toukista kuoriutuu uusi korentosukupolvi.
”Suomen lajeista ainoastaan idänkirsikorento talvehtii aikuisena”, Karjalainen kertoo.
Sudenkorentoja tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöten.
”Ilmaston lämpenemisen myötä maahamme tulee todennäköisesti leviämään Keski-Euroopasta uusia lajeja, jotka saattavat syrjäyttää meidän nykyisiä sudenkorentojamme.”