Suomen havupuut kärsivät ilmastonmuutoksesta - lumettomina talvina juuret vaarassa jäätyä

Kuusi ja mänty valmistautuvat jo tulevaan kevääseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Havupuut eivät kärsi ankarista pakkasista, kunhan maassa on lunta suojana.

Kuusi ja mänty valmistautuvat jo tulevaan kevääseen.
Teksti:
Ville Vanhala

Kun päivä kevättalvella pitenee, kuusen ja männyn lepotila vaihtuu endodormanssista ekodormanssiin.

”Endodormanssi on syvempi sisäinen lepotila, johon puut vaipuvat päivän lyhetessä syksyllä. Keväällä, lämpötilan noustessa, ne alkavat valmistautua jo tulevaan kasvukauteen”, kertoo yliopistotutkija Kari Taulavuori Oulun yliopistosta.

Kasvukauden alku määritellään lämpösumma-asteella, joka lasketaan niistä vuorokausista ja asteista, jolloin keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella.

”Esimerkiksi kuusen kasvu käynnistyy, kun se saavuttaa 150–200 lämpösumma-asteen. Se tarkoittaa +20 asteen keskilämpötilaa 10 vuorokauden aikana.”

Suojatut solut

Kuusi ja mänty alkavat valmistautua talveen jo loppukesästä. Syksyn myötä ne siirtävät vettä pois neulasistaan ja alkavat valmistaa sokeriyhdisteitä, proteiineja ja hiilihydraatteja, jotka estävät puun solujen jäätymisen.

”Solun sisälle muodostuu vesimolekyyliä jäljittelevä polaarinen rakenne, mikä estää solun rakenteen romahtamisen”, Taulavuori kertoo.

”Solun ulkopuolinen jäätyminen estää myös vahingollisen solun sisäisen jäätymisen, koska soluun muodostunut alipaine imee solun sisältä vettä soluseinämän pinnalle.”

Havupuut eivät kärsi ankarista pakkasista, sillä niille on evoluution tuloksena kehittynyt Suomen talviin riittävä kylmänsietokyky.

Mänty ja kuusi ovat arimmillaan juuri kasvukauden käynnistyttyä.

”Jos vuosikasvu paleltuu, kasvu hidastuu. Etenkin männyllä myös kasvun muoto voi muuttua. Mikäli uusia latvoja syntyy sivusilmuista, suoraan kasvava puu saa pensasmaisia piirteitä.”

Routa uhkaa juuria

Leuto alkutalvi ei juuri vaikuttanut kuusen ja männyn talvehtimiseen. Lämpötila ei eteläisessäkään Suomessa noussut niin korkealle, että puut olisivat käynnistäneet kasvunsa.

”Puut pysyivät 0–10 lämpöasteen ilmoilla enimmäkseen syvässä lepotilassa”, Taulavuori toteaa.

Lämmin ja sateinen syystalvi saattoi kuitenkin aiheuttaa sen, että erityisesti kuuset ”havahtuivat hengittämään” ja tuhlasivat samalla ensi kesän kasvuun tarvitsemiaan sokeriyhdisteitä jo syystalvella.

Kokonaan lumettomina talvina vaarana on, että juuret jäätyvät. Ne sietävät kylmää runkoa ja neulasia heikommin.

”Jos maa routii keväällä, puut eivät saa imettyä vettä jäisestä maasta ja pudottavat neulasiaan haihdunnan vähentämiseksi tai jopa kuolevat kokonaan.”

Ruskeita neulasia

Talvikuivuminen näkyy havupuissa myös ruskeina neulasina. Kuuset ovat alttiimpia kuivumiselle, koska kuusen juuri ei yllä yhtä syvälle kuin männyn paalujuuri.

”Pääsääntöisesti puut kykenevät kasvattamaan talvi- tai kevätkuivumisen aiheuttamien kuolleiden neulasten tilalle uudet”, Taulavuori kertoo.

Männyn pituuskasvu ajoittuu kesäkuulle ja neulasten pituus- ja rungon paksuuskasvu jatkuvat elokuun alkuun saakka.

Ilmaston lämpenemisen myötä mänty ja kuusi saattavat levitä nykyistä pohjoisemmaksi, jolloin niiden kasvuolosuhteet muuttuvat.

”Mitä pohjoisemmassa kasvuvyöhyke sijaitsee, sitä myöhemmin päivä lyhenee syksyllä, eivätkä kuusi ja mänty aloita talveen valmistautumisensa ajoissa.”

X