Susihyökkäykset Suomessa: Katso kartta
Kolmen vuoden aikana 90 koiraa on joutunut suden suuhun.
Susi puhuttaa suomalaisia. Kuva: Colourbox.
Vanhassa vitsissä vaimo nalkuttaa miehelleen, joka on innokas metsästäjä: ”Nyt riittää! Joko minä lähden tai koira lähtee.”
Mies vastaa: ”Niin… Hyviä koiria on vaikea löytää.”
Hyvä metsästyskoira on omistajalleen perheenjäsen, harrastuskaveri ja työkalu.
Omistaja suuttuu, jos joku hyökkää koiran kimppuun.
Joka vuosi kymmenet metsästyskoirat joutuvat suden hampaisiin. Tämä käy ilmi Suomen Riistakeskuksen tilastosta. Tilastoitujen tapausten lisäksi metsässä sattuu vähältäpiti-tilanteita, joissa metsästäjä ehtii väliin viime hetkellä.
Susihyökkäysten määrä on pieni, jos sen suhteuttaa 300 000 metsästävän suomalaisen joukkoon. Mutta kun susi hyökkää oman koiran kimppuun, metsästäjä on voimaton. Rauhoitettua petoeläintä saa metsästää vain poikkeusluvalla. Eikä niitä ole viime vuosina annettu.
Alueella, jossa hyökkäyksiä tapahtuu, metsästäjät eivät uskalla päästää koiriaan metsään.
Metsästysharrastus kärsii. Susivihan siemenet on kylvetty.
Suden suojelussa Suomi näyttää jakautuneen kahtia. Pohjoisen poronhoitoalueella on kaadettu kolmessa vuodessa peräti 37 sutta. Etelässä vastaava luku on vain seitsemän.
Suden hyökkäykset on merkitty punaisella symbolilla. Kaadetut sudet näkyvät sinisinä symboleina. Pohjoisen poronhoitoalue erottuu varjostettuna alueena.
Miksi susi käy koiran kimppuun
Suurpetotutkijoiden mukaan syitä on kaksi: Susi puolustaa reviiriä tai etsii ravintoa.
Vaikka hyökkäykset ovat suhteellisen harvinaisia, joskus susi voi ”erikoistua” koirahyökkäyksiin. Käytöstä selittää suden ikä ja monet muut tekijät.
”Esimerkiksi nuori susipari, jolla ei ole vielä omia pentuja, saattaa puolustaa reviiriään aggressiivisesti”, sanoo Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen suurpetotutkija Ilpo Kojola.
Vuonna 2011 tällainen susipari tappoi kahdeksan koiraa Kuhmossa.
Metsästäjä haluaisi tietenkin ampua suden, joka hyökkää koiran kimppuun. Kojolan mielestä kysymys on kuitenkin ongelmallinen.
”Jos laumasta ammutaan yksi susi, se ei välttämättä ole sama, joka kävi koirien kimppuun. Väärän suden ampuminen voi muuttaa lauman käyttäytymistä, ja jopa pahentaa ongelmaa.”
Koko lauman metsästys on ainoa asia, jolla ongelma saataisiin varmasti ratkaistua. Kojolan mukaan nykyiset susikannat eivät kuitenkaan kestä sellaista metsästystä.
Samantyylisen ongelman kanssa painitaan myös Ruotsissa. Siellä metsästyslakiin kirjattiin pari vuotta sitten uusi pykälä. Metsästäjille myönnettiin oikeus tappaa hyökkäävästi käyttäytyvä petoeläin.
Lakipykälä ei anna oikeutta metsästää. Esimerkiksi suden saa ampua vain, jos se on hyökkäämässä.
Aluksi Ruotsissa pelättiin, että lakimuutos aiheuttaa susien tappoaallon. Sellaista ei kuitenkaan ole tullut. Mutta lakimuutos on vedonnut metsästäjien oikeuskäsitykseen.
Samankaltainen pykälä oli esillä Suomessakin, kun metsästyslakia uudistettiin 2010. Meillä uutta pykälää ei kuitenkaan haluttu kirjata lakiin. Rikoslaissa kun on jo pykälä hätävarjelusta.
Se koskee myös sutta ja muita petoeläimiä.