Teinimyyrien lisääntymismenot ovat kiihkeät

Pelto- ja metsämyyrät talvehtivat pääsääntöisesti esiaikuisina. Keväällä niiden elo käy kiihkeäksi, eikä tappeluiltakaan vältytä.
Ville Vanhala
Tiede & luonto 12.3.2017 07:00

Kun lumi hupenee, myyrät alkavat nousta maan pinnalle. Ne talvehtivat hangen alla onkaloissa ja maakoloissa tai rakentavat heinistä ja ruohoista pesän maan päälle lumen alle.

”Kun pesä ei ole lumessa kiinni, pesän ja lumen väliin jäävä ilmakerros suojaa myyriä kylmyydeltä”, kertoo tutkimusprofessori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.

Peltomyyrää esiintyy koko maassa. Metsämyyrän elinalue rajoittuu pohjoisessa kuusen kasvurajaan.

Sekä pelto- että metsämyyrät talvehtivat pääsääntöisesti esiaikuisina.

Aikuinen myyrä painaa noin 25–30 grammaa, esiaikuinen suunnilleen 15–20 grammaa. Loppukesästä tai alkusyksystä syntyneellä esiaikuisella myyrällä ei ole vielä lisääntymishormoneja.

”Se on tavallaan sukupuoleton olento. Alkukesästä syntyneet myyrät saavuttavat sukukypsyyden 1–2 kuukauden ikäisinä.”

Peltomyyrä on metsämyyrää pahempi taimikoiden tuhoaja. © Mary Evans Picture Library/LK

Myyrien lisääntyminen on levotonta

Keväällä esiaikuisina talvehtineet myyräkoiraat aikuistuvat maalis–huhtikuun taitteessa ja naaraat noin kuukautta myöhemmin.

”Lisääntymisvietin kehittymisen myötä koiraiden elämä muuttuu levottomaksi”, Henttonen kertoo.

Koirasmyyrän elinalue on tyypillisimmillään halkaisijaltaan vain 30–40 metrin kokoinen, mutta lisääntyvä koiras saattaa liikkua jopa parin hehtaarin alueella etsimässä naarasta.

Naaraista käydään kovaa kilpailua, eikä kahakoinniltakaan vältytä.

Jos alueen myyrätiheys on korkea, esiaikuisten yksilöiden aikuistuminen saattaa viivästyä.

”Esiaikuiset myyrät voivat elää vanhempiensa kanssa samalla alueella, mikä kasvattaa tiheyttä entisestään.”

Naaraiden reviirit

Myyränaaraat noudattavat reviirijakoa tarkemmin kuin koiraat. Yhden hehtaarin alueella saattaa elää 5–6 aikuista naarasta, eivätkä niiden reviirit mene päällekkäin.

Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhtikuusta lokakuuhun. Enimmillään naaras voi synnyttää neljä 3–9 poikasen poikuetta.

Peltomyyrän lisääntymiskausi alkaa toukokuussa ja kestää syyskuuhun asti. Naaras voi synnyttää 4–6 poikuetta yhden kauden aikana. Poikueen koko vaihtelee yhdestä kymmeneen.

Myyräpopulaatio voi kasvaa yhdessä vuodessa 30–40-kertaiseksi.

”Kuluvalla vuosikymmenellä myyrien kannanvaihtelut ovat Lappia lukuun ottamatta hieman tasaantuneet. Kaikkiaankin myyräkannoissa on tällä hetkellä huomattavia alueellisia eroja”, Henttonen sanoo.

Syklejä ja huippuja

Pohjoisilla leveysasteilla tavattavien myyrälajien kannat vaihtelevat säännöllisesti runsastuen huippuunsa kolmen neljän vuoden välein. Tämän jälkeen kannat kutistuvat liki olemattomiin, kunnes uusi nousu käynnistyy yhden tai kahden vuoden kuluttua.

”Kannankasvun pysähtymisen aiheuttaa talviravinnon loppuminen, mistä seuraa myyrien aiheuttamia taimikkotuhoja”, Henttonen kertoo.

Kannan romahdusta kiihdyttää myös se, että aikoina, jolloin myyriä on runsaasti, myös petoja on paljon.

Suomi on 2000-luvulla jakautunut myyräkantojen suhteen kahteen alueeseen. Kainuun eteläpuoleinen sykli poikkeaa suuresti pohjoisemman Suomen myyräkantojen vaihtelusta.

Myyräsyklit eivät pysy samanlaisina vuosikymmenestä toiseen. Peräkkäiset huippuvuodetkin voivat olla myyrätiheyksiltään hyvin erilaisia.

Myyräkuumevaara! Myyrien ulosteita ei saa imuroida

Totta vai tarua: Hiirestäkö myyräkuume?