Toiveissa painonpudotus? Tämä laihduttajan kannattaa tietää kylläisyyden tunteesta
Vaikka olo tuntuisikin kylläiseltä, ihminen voi tuntea itsensä nälkäiseksi psykologisista syistä.
Vanhan sanonnan ”olet mitä syöt” voi nykyisin ilmaista muodossa ”olet mitä kuvittelet syöväsi”.
Tästä psykologisesta ilmiöstä saatiin näyttöä syyskuussa 2017 British Psychological Society -konferenssissa esitetyssä tutkimuksessa, joka tarkasteli olettamusten vaikutuksia kylläisyyteen.
Osalle 26 tutkittavista kerrottiin, että heidän omeleteissaan on kolme kananmunaa, kun taas osa luuli, että niitä on vain yksi. Todellisuudessa kaikkissa oli kolme kananmunaa.
Koehenkilöt, jotka luulivat, että heidän omeletissaan oli vain yksi kananmuna, raportoivat suuremmasta nälästä kaksi tuntia myöhemmin. He myös söivät saman päivän aikana enemmän runsaskalorisia ruokia, kuten esimerkiksi pastaa.
Samanlaisia tuloksia saatiin, kun koehenkilöt söivät smoothieita ja heillä oli eri käsitys siitä, kuinka paljon niissä oli hedelmiä.
Tutkijat analysoivat koehenkilöiden verinäytteistä nälkähormoniksikin kutsutun greliinin pitoisuuksia. Verinäytteet osoittivat, että raportoitu nälkä ja myöhemmän kulutuksen erot eivät selittyneet erilaisella fyysisellä reagoinnilla elintarvikkeisiin.
Asiantuntijoiden mukaan olettamus syödyn ruoan määrästä on keskeinen ennustekijä sille, kuinka paljon ihmiset syövät päivän tulevilla aterioilla. Kiinteän ruoan tapauksessa psykologinen vaikutus näkyy selvästi vielä neljän tunnin jälkeen syömisestä.
Aivojen painohaarukka päivystää elämäntapamuutoksia
©COLOURBOX
Aivot kontrolloivat nälkää ja energian käyttöä niin, ettemme itse osaa sitä edes tiedostaa.
John Hopkinsin yliopiston neurotieteilijä Sandra Aamodt kertoo, että ihmisen aivoilla on myös ”vaisto” siitä, mitä ihmisen pitäisi painaa.
Tämä ”normaalipainon haarukka” liikkuu Aamodtin mukaan noin 5–7 kilogramman välillä. Aivojen olettamus pätee huolimatta siitä, mihin tietoisesti uskomme.
”Voit tehdä elämäntapamuutoksia tämän haarukan sisällä, mutta on paljon vaikeampaa pysytellä tämän alueen ulkopuolella”, Aamodt kertoi TED-konferenssin luennossaan.
Kun ihminen menettää huomattavasti painoa, aivojen hypotalamus viestittää neurokemikaalien kautta, että ihminen on nälkiintymässä.
Hypotalamus toimii eräänlaisena painonsäätelyn termostaattina, joka pyrkii ylläpitämään optimaalista painoa.
NeuroImage-lehti kertoo, että laihduttaminen aiheuttaa neurologisia muutoksia, joiden seurauksena ihminen kiinnittää ruokaan enemmän huomiota verrattuna tilanteeseen ennen laihdutusta.
Tässä tilanteessa ruoka lisää dopamiinin tuotantoa, jolloin ruoka palkitsee entistä voimakkaammin. Ruoka siis alkaa maistua entistä paremmalta.
10 kiloa puhdottanut luopuu yhdestä ateriasta, jotta paino ei nouse
17Ihmiset, jotka ovat pudottaneet painostaan kymmenen kiloa, polttavat päivittäin 250–400 kilokaloria vähemmän, selviää Columbian yliopiston tohtorin Rudy Leibelin tutkimusryhmän laskelmista.
Käytännössä siis kymmenen kiloa pudottaneen pitäisi luopua pysyvästi yhden aterian verran päivittäisestä kalorinsaannistaan, jotta hän voi pysyä uudessa painossaan.
”Vaikka olisit pitänyt painosi alhaalla seitsemän vuotta, aivosi yrittävät edelleen saada sinut nostamaan painoasi”, Aamodt toteaa.
Aamodt muistuttaa, että aivojen määrittelemä ihannepaino on evoluution mukana muuttunut. Varhaiselle ihmiselle se oli hyvinkin alhainen, mutta nykyihmiselle, jolle ruokaa on tyrkyllä jatkuvasti, lähtötaso on jo huomattavasti korkeammalla.
”Valitettavasti väliaikaisesta painonnoususta voi tulla pysyvä tila. Jos painosi on ollut korkealla tasolla pitkään, ehkä vuosia, aivosi saattaa päättää, että tämä on uusi normaali.”
Automaattinen säätelyjärjestelmä on keskeinen selitys sille, miksi keho ja aivot kamppailevat usein vimmatusti laihtumista vastaan.
Tämä selittää olennaisesti sitä, miksi tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia laihdutuksista epäonnistuu.
Ruoan palkintoarvo toimii mielihyväloukkuna
©COLOURBOX
Jokaisella ruoalla on palkintoarvo sen mukaan, kuinka paljon ruoasta pitää ja kuinka haluttavaa se on.
”Haluttavuuteen vaikuttaa kokemuspohjainen oppiminen: kun syö herkullista ruokaa, dopamiini hivelee aivojemme mielihyväjärjestelmää, ja aivot muistavat jatkossakin, että kyseinen ruoka-aine tuottaa mielihyvää”, kertoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg Tunne nälkä -kirjassaan.
Palkintoarvoa määrittävät osin ruoan ravitsemukselliset ominaisuudet.
”Tiedämme, että nopeasti imeytyvän hiilihydraatin ja rasvan kombinaatiossa on jotakin mielihyväjärjestelmäämme kutkuttavaa. Siksi esimerkiksi keksit ja perunalastut houkuttelevat enemmän kuin kasvikset.”
Borgin mukaan kaikenlaisen ruoan palkintoarvoa kohottavat kova nälkä ja univaje. Samoin tekee ruoan pitäminen ”kiellettynä”.
Kun stressi pukkaa päälle, mielihyväkeskusten herkkyys vähenee, mikä puolestaan voi ajaa kohti runsaampaa syömistä, jotta tuloksena olisi sama mielihyväefekti.
Borg muistuttaa, että nälkä voi kasvaa lopulta valtaviin mittasuhteisiin. Tällöin ihminen ajattelee jatkuvasti ruokaa tai näkee siitä unta.
”Näitä ajatuksia vastaan voi yrittää taistella aikansa, mutta nälkä voittaa ennemmin tai myöhemmin. Jos ihminen ei syö nälkään jossain määrin normaaleja annoksia, keho alkaa tuottaa makeanhimoa ja ahmimisen mielitekoja, jotta energiaa varmasti saataisiin.”
Juttu on julkaistu ensi kerran Seurassa 5/2018.