Uhanalaisen punasotkan elintila käy jo ahtaaksi: kosteikkojen liiallinen rehevöityminen ja umpeenkasvu vaikeuttavat punasotkan pesintää

Erittäin uhanalaista punasotkaa metsästetään yhä myös Suomessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Erittäin uhanalaista punasotkaa metsästetään yhä myös Suomessa.
(Päivitetty: )
Teksti: Ville Vanhala

Punasotkalla on nyt poikaset. Naaras on muninut vesirajan tuntumaan ruovikkoon, pieneen saarekkeeseen tai jopa kelluvalle mättäälle yleensä kuudesta kahdeksaan munaa. Kuoriutuvat poikaset lähtevät heti pesästään vesille.

Emonsa huostassa olevat poikaset saalistavat ravinnokseen hyönteisiä, ja parin kuukauden kuluttua ne nousevat jo siivilleen.

Punasotkan, kuten muidenkin vesilintujen poikaskuolleisuus on suurta. Poikasia päätyy petolintujen ja petokalojen sekä minkin, supikoiran ja muiden vieraspetojen saaliiksi. Lisäksi poikasia menehtyy nälkään.

Elinympäristöstänsä tarkkaan valitseva punasotka pesii rehevillä järvillä ja merenlahdilla.

”Lintu vaatii lähistölleen tarpeeksi syvää avovettä, jotta sillä on tilaa saalistaa ravinnokseen vesikasveja ja pohjan pieneliöitä sukeltamalla”, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Punasotkakanta romahti

Ensimmäinen punasotka tavattiin Suomessa vuonna 1835. Kanta oli maassamme runsaimmillaan viime vuosisadan puolivälin tietämillä.

Nykyisin punasotka on luokiteltu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi ja Euroopassa vaarantuneeksi lajiksi.

Punasotkia tavataan Suomessa eniten Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa.

Suomen punasotkakanta on vähentynyt peräti 80 prosentilla viimeisten reilun kahden vuosikymmenen aikana.

Esimerkiksi vuonna 1973 Kokemäenjoen suistossa pesi 244 punasotkaparia, mutta vuoden 2014 laskennoissa niitä löydettiin vain 33. Helsingin Vanhankaupunginlahdella punasotka ei käytännössä pesi enää lainkaan.

”Punasotkan pesimäkanta on pienentynyt useimmissa Euroopan maissa, ja Euroopassa talvehtivan kannan kehityksessä on havaittavissa sama suuntaus”, Toivanen kertoo.
Särki samoilla apajilla

Punasotkan taantumisen syyksi niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa epäillään lajin elinympäristöjen heikkenemistä ja kaventumista.

Toivasen mukaan kosteikkojen liiallinen rehevöityminen ja umpeenkasvu vaikeuttavat punasotkan pesintää.

Punasotkan kanssa samasta ravinnosta kilpailevat särkikalat ovat yleistyneet, minkä myötä punasotkalle on tarjolla entistä vähemmän ravintoa. Särkikalat myös lisäävät vesistöjen rehevöitymistä pöyhimällä pohjasedimenttiä.

Punasotkat pesivät mielellään samoilla alueilla lokkikolonioiden kanssa, koska lokit tarjoavat omia pesiä suojatessaan turvaa myös punasotkan pesille.

”Naurulokkien katoaminen monilta lintuvesiltä lienee heikentänyt myös punasotkan pesimätulosta.”

Vesistön indikaattori

Punasotkaa metsästetään Euroopassa yleisesti, ja laji kuuluu myös Suomen riistalintuihin.

”Ensiapuna punasotkakannan taantumiseen olisi sen rauhoittaminen”, Toivanen sanoo.

Pitemmällä tähtäimellä kannan elvyttäminen edellyttää punasotkan elinympäristöjen kunnostamista. Ruovikoiden niitolla, ruoppauksella ja vedenpinnan nostolla voitaisiin estää kosteikkojen liika rehevöityminen ja umpeenkasvu.

Punasotkan syysmuutto käynnistyy elokuussa, ja syyskuun puolivälin jälkeen punasotka on Suomessa jo harvinaisuus.

Linnut palaavat keväällä samoille suotuisiksi osoittautuneille pesimäseuduilleen, mutta pesintöjä on vuosi vuodelta vähemmän.

”Jos tänä päivänä näkee yhä harvinaisemmaksi käyneen punasotkan, tietää olevansa hyvän lintuvesistön äärellä”, Toivanen toteaa.

Punasotka

© 123RF

Tiesitkö nämä asiat punasotkasta?

1. Juhlapukuisen punasotkakoiraan pää ja kaula ovat ruskeanpunaiset, rinta ja pyrstön ympäristö mustat. Koiras sulkii kesäkuussa peruspukuun, jolloin sen musta rinta ja peräosa muuttuvat ruskeasävyisiksi.

2. Punasotkanaaras on muita sotkanaaraita vaaleampi. Se on yleissävyltään harmaanruskea. Sen kupeet ja selkäpuoli ovat harmaita, päälaki, kaula ja rinta puolestaan ruskeita. Nuori punasotka on lähes vaaleanruskea.

3. Vanhin suomalainen rengastettu punasotka on ollut yli 11 vuoden ikäinen. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen yli 23-vuotias sotka.

X